« TYÖVOIMAPULA JA MAAHANMUUTTAJAT | Vasta julkaistut | VIISAAT JA ÄLYKKÄÄT »

elokuu 13, 2002

SUOMALAINEN SANKARUUS

Suomalaiset ovat sankarikansaa. Vuosisatojen saatossa suomalainen itsetunto on tallattu maan rakoon niin perusteellisesti, ja niin monta kertaa, että tarve kansallissankareista ja muista urotöiden tekijöistä on niin suuri, että se on kaiketi imeytynyt jo suomalaiseen geeniperimään asti.
Suuria sankaritekoja kaipaavan suomalaisen kannalta on ollut harmillista se, että edellisen sodan päättymisestä on ehtinyt kulua jo kohta 60 vuotta. Kokonaiseen sukupolveen eivät suomalaiset ole päässeet kunnostautumaan sotatantereilla eivätkä tekemään sankaritekoja. Ainoastaan tuhansittain julkaistujen kirjojen ja kirjoitusten jopa vähän elokuvienkin välityksellä tämä sotaa kokematon su-kupolvi on saanut tietoa suurista suomalaisista sankariteoista. Rähmälläänolon vuosina ei isänmaan itsenäisyyden säilyttämistä pidetty juuri minään. Joidenkin mielestä oli jopa rikollista kun pieni maa uskalsi sankarillisesti puolustaa itseään suurta ja mahtavaa vastaan.
Vaikka nykyisin sodanaikaiset sankariteot ovat taas kunniassaan, ongelmana on edelleen se, että edellä mainitulla, ainoastaan rauhan aikoja eläneellä, sukupolvella ei sankaritekoja riitä edes kirjoi-tettavaksi. Ehkä siitä johtuu, että suuria suomalaisia sankareita pyritään tekemään vaikka mistä. Potentiaalista sankariainesta löytyy tietenkin urheilijoista. Jokainen vähänkään parempia tuloksia tekevä urheilija on ”vaaravyöhykkeessä”. Jossain mielessä ihan hyväkin, mutta suomalainen sanka-rikaipuu on niin kyltymätön, että urheilijan on tehtävä huipputuloksia vuodesta toiseen, muuten hänen sankaruutensa muuttuu hyvin pian petturuudeksi.
Yksi yhdistävä tekijä suomalaisilla sota- ja urheilusankareilla on jo vuosia ollut Porilaisten marssi. Sen joku sotaa kokematon Yleisradion sankarivajetta poteva päällikkö on joskus päättänyt soittaa arvokisojen suomalaiselle voittajalle ja perinne pääsi syntymään. Ymmärrän hyvin Porilaisten marssi yhteyden sankarillisille taistelutantereille, mutta mikä yhdistää sen urheilukentille, se on minulle jäänyt hämäräksi. Vai mitä on sanottava seuraavista otteista;

… viel´ on Suomi voimissaan, voi vainolaisen hurmehella peittää maan tai
… Joukkoon kaikki yhtykää, meit´ entisajan sankarhenget tervehtää tai
… Kauniina välkkyy muisto urhojemme, kuolossa mekin vasta kalpenemme tai
… Uljaana taistolippu liehu, voitosta voittohon jne.

Posted by Piruparka at 13.08.02 11:40

Comments

Post a comment