« maaliskuu 2003 | Vasta julkaistut | toukokuu 2003 »

huhtikuu 25, 2003

RAVINTOLAKO LASTEN AJANVIETTOPAIKKA?

Otsikon kysymys tuli mieleen pääsiäisen aikoihin, kun poikkesin paikalliseen ravitsemusliikkeeseen. Muunlaiseen päätelmään ei ymmärtääkseni voi päätyä, kun ravintolassa istuu 2 -3 pöydällistä arviolta 14 - 16 vuoden ikäisiä nuoria, jotka Piruparan silmissä ja ainakin sellaisessa ympäristössä ovat ehdottomasti vielä lapsia. Mainittakoon, että heitä istui ravintolassa vielä klo 22.30. Ei heille toki alkoholia tarjoiltu eikä omien havaintojeni mukaan muitakaan ravintolassa kaupan olevia tuotteita. He vain istuskelivat ja silmä kovana seurasivat aikuisten alkoholin käyttöä, kovin harva kun enää tuohon aikaan oli tullut ravintolaan aterioimaan. Kun huomautin asiasta henkilökunnalle, sain ystävällisen, mutta tiukantuntuisen vastauksen, että olisi syytä tutustua alkoholilainsäädäntöön, ennen kuin esittää asioita, joista ei mitään tiedä.
Myönnän reilusti, että pääsääntöisesti 1990 -luvulla uusittu alkoholilaki on jäänyt vähintäänkin hataralle opiskelulle ja se tietämys mikä itselläni on, perustuu aiempaan versioon kyseisestä lain-säädännöstä. Kun 1970- ja 80- luvuilla hankin lisäansioita lukuisten ravintoloiden eteisvahtimestarina, ehdoton sääntö oli, että alle 18 vuotiaita ei päästetty anniskeluravintolaan ilman vanhempiaan. Heitä myös kehotettiin poistumaan viimeistään kello 18.00 mennessä. Tiedän, että tällaisesta säännöstä on jouduttu luopumaan, koska nykyisin sellaista baaria tai kuppilaa ei olekaan, jossa ei keski-olutta anniskeltaisi. Tässä tapauksessa kysymys kuitenkin on ns. "tanssiravintolasta", jolla on ns. täydet anniskeluoikeudet.
Monen mielestä saatan olla kalkkeutunut muinaisjäännös, varsinainen Metusalem, mutta jos lainsäätäjä, lakia kirjoittaessaan ei ole suoranaisesti kieltänyt nuorten henkilöiden oleskelua anniskelu-ravintoloissa, en usko hänen tarkoittaneen, että lainsäädännöstä haetaan perusteluita ja oikeutusta sille, että nuorisolle järjestetään "vetelehtimispaikkoja" anniskeluravintoloihin. Mikäli olen väärässä, jokainen lainlaatija voi mennä peilin eteen ihmettelemään mistä nuorison alkoholinkäyttö on peräisin.

Posted by Piruparka at 03:23 PM | Comments (0)

huhtikuu 23, 2003

TUHOTUT KULTTURIARVOT

Sanomattakin on selvää, että sodissa on tuhoutunut ja tuhoutuu jatkossakin historiallisesti korvaamattomia kulttuuriarvoja. Irak ja erityisesti Bagdad on edustanut ymmärtääkseni kulttuurihistoriallisesti yhtä maailman arvokkaimmasta kulttuuriperinnöstä, tuolle alueelle kun sijoittui aikoinaan Mesopotamia, joka kaiketi aikoinaan oli yksi sivistyksen kehto.

USA:n Irakia vastaan käymän sodan seurauksena ensin pommitukset tuhosivat arvokkaita ja historiallisesti merkittäviä rakennuksia ja jonkinlaisena lieveilmiönä (myös sodasta johtuvana) alkoi museoiden ryöstely, jota amerikkalaiset eivät pystyneen (halunneet) estämään ja joka televisiokuvien perusteella oli ainakin osittain aivan puhdasta vandalismia, jossa esineiden rikkominen näytti olleen päätarkoitus. Historia kuitenkin kertoo tapauksista, jolloin valloittajalla on ollut myös sen verran sivistynyttä luonnetta, että on jättänyt kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet tuhoamatta.

Lähihistoria toisen maailmansodan ajalta kertoo, että miehittäessään Ranskaa, monista kauheuksista ja pahoista teoistaan syytetty Hitler jätti kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Pariisin tuhoamatta, vaikka hänellä siihen oli mahdollisuus. Tosin kysymyksessä taisi olla sopimus, jolla Ranska, pelastaakseen Pariisin, antautui miehitettäväksi, mutta välinpitämätöntä ja itsetarkoituksellista kulttuurin tuhoamista ei edes Hitler kannattanut.

Toinen, ajallisesti paljon vanhempi tapaus sattui vuonna 453, jolloin Attila, suuri valloittaja ja sotapäällikkö sotaretkillään saapui Rooman porteille, tarkoituksenaan valloittaa Rooma. Silloin hänen puheilleen saapui paikallinen piispa, joka kertoi Attilalle, että huolimatta menestyksekkäistä ja maineikkaista sotaretkistään ja valloituksistaan, tämä tultaisiin historian saatossa muistamaan vain ja ainoastaan miehenä, joka tuhosi Rooman. Tarina kertoo, että Attila kääntyi pois ja jätti Rooman valloittamatta. Sen verran maineella oli merkitystä.br>
Tuhotessaan sotainnossaan yhden maailman sivistyksen kehdoista, Georg W. Bush paljasti oman moukkamaisen sivistymättömyytensä, ja siitä hänet historia tulee aina muistamaan.

Posted by Piruparka at 03:20 PM | Comments (0)

huhtikuu 17, 2003

PUNAISEN MULLAN MAA

Tätä kirjoitettaessa on juuri tullut tieto, että tasavallassa on päästy yksimielisyyteen siitä, että maasta on jälleen - vuosien kuluttua - tullut Punaisen mullan maa ja Suomeen on saatu uusi, poliittisesti "oikeat" mittasuhteet täyttävä enemmistöhallitus. Sana oikeat on lainausmerkeissä siksi, että vaalien toiseksi suurin häviäjä RKP on taas kerran keplotellut itsensä mukaan valvomaan edustamansa kielivähemmistön etuja ja hallitsemaan maata (niin kuin se on tehnyt ikuisesti). Ei tosin kovin vahvoissa ja vaikutusvaltaisissa ministeriöissä, mutta kaksi ministerinpaikkaa silti vallaten.

Melkoisesti valtaa kannatukseen nähden. Kun hallitusneuvotteluja näin asian harrastajana seurasi, tuli havainnoitua pari seikkaa jotka pistivät silmään. Jossain neuvottelujen alkuvaiheessa valtasi Piruparan jonkinlainen punamultainen, lähinnä kaiketi nostalgiaa muistuttava olotila. Se johtui uutisesta, jossa kerrottiin että asia, mistä Keskusta ja SDP eivät ole päässeet yksimielisyyteen on maatalouskysymys. Tällainen uutisointi vei ajatukset heti jonnekin 1960 - 70- luvuille, jolloin tämänkaltainen uutisointi oli lähes päivittäistä, joten samassa hengessä mennään. Edes EU ei näytä vaikuttavan punaisen mullan liittoon.

Kovin paljon uutta (ainakaan tämän ikäiselle) ei ollut myöskään siinä, että yksi hallitusneuvottelujen keskeisimmistä henkilöistä eli Paavo Lipponen lähti kesken neuvottelujen Lappiin hiihtämään. Tässähän hän vain osoitti suuria hallitsijakykyjään ja näytti olevansa saman mittaluokan valtiomies kuin oli aikoinaan Urho Kaleva Kekkonen. Muitakin, sanoisinko "kekkosmaisia" elkeitä Lipponen on tullut esitelleeksi. Toruessaan ja moittiessaan niin omiaan (Kalliomäki) kuin vieraitakin hallitusneuvottelijoita, Piruparka jäi oikein odottamaan, että koska suusta putkahtaa lausahdus, "te saatanan tunarit".

Muuten oletteko tulleet huomanneeksi saman asian kuin meikäläinen joskus, että vuosien kuluessa koira ja isäntä alkavat muistuttamaan yhä enemmän toisiaan. Lieneekö kysymyksessä sama ilmiö kun ainakin Piruparan silmään ja korvaan tämän päivän julkkispoliitikot alkavat aina vain enemmän ja enemmän muistuttamaan television "Itsevaltiaat" -sarjan karikatyyrejä.

Posted by Piruparka at 03:15 PM | Comments (0)

huhtikuu 11, 2003

SAILAS JA VEROT

Sailaksen työllisyystyöryhmän loppuraportista kohistiin paljon jo ennen eduskuntavaaleja. Ilkeät puheet väittivät, että Raimo Sailas työryhmineen oli pantu kirjoittamaan Lipposen kolmannen hallituksen hallitusohjelmaa, joka sitten olisi esitetty muille puolueille joko hyväksyttäväksi tai hylättäväksi. Vaalitulos ei kuitenkaan antanut mahdollisuutta sanelupolitiikalle ja siksi Sailaksen työryhmän esitys jäi "yhdeksi raportiksi muiden raporttien joukossa" . Oli asian laita sitten miten tahansa, omat mielenkiintoiset johtopäätökset voi kuitenkin vetää siitä, että ennen vaaleja Kokoomus jäi yksin veronalennusvaatimustensa kanssa, eivätkä ne sentään olleet lähelläkään Sailaksen työryhmän esityksiä.
Sanomattakin on selvää, että suomalainen talouselämä ja yritysjohtajat kannattavat kaikkia veronalennusesityksiä. Jo pitkään niissä piireissä on kannettu huolta paitsi ulkomaisen työvoiman saamisesta Suomeen, myös suomalaisen osaavan työntekijäjoukon karkaamisesta kilpailijamaihin, joissa käteen jäävä osuus palkasta on usein suomalaista muhkeampi.
Piruparka on monet kerrat myöntänyt käsityskykynsä rajallisuuden monissa asioissa ja taas joutuu ihmettelemään työnantajien logiikkaa. Jos yritykset ihan oikeasti ovat huolissaan työntekijöidensä tulotasosta, niin miksi ihmeessä ne eivät korota työntekijöidensä palkkoja niin että ne olisivat kilpailukykyisiä muiden alan yritysten kanssa. En oikein keksi asiaan muutakaan selitystä, kuin että yritysten osakkeenomistajat eivät millään halua luopua omista osuuksistaan yhtiöiden tuloksista ja siksi yritykset haluavat maksattaa kilpailukykynsä ylläpitämisen ja parantamisen veronmaksajilla. On halvempaa maksaa "sitouttamisoptioita" muutamalle ylimmälle johtajalle kuin tinkiä omista osingoistaan "keskivertoinsinöörin" ja "tavallisen" työntekijän hyväksi. Eräänlainen erikoisuus Sailaksen työryhmän esityksessä oli se, että veronalennuksia ehdotettiin toteutettavaksi samansuuruisina kaikissa tuloryhmissä. Näin isopalkkaisten pöytä olisi tullut katettua reiluilla käteen jäävän osuuden korotuksilla ja murusia näin olisi putoillut pienempituloisillekin.

Posted by Piruparka at 03:13 PM | Comments (0)

huhtikuu 08, 2003

TEMPUT JA NIIDEN TEKIJÄT

Aikaa on kulunut yli 30 vuotta siitä kun keskustelin naimisen kautta sukuun ”eksyneen” suomen-ruotsalaisen henkilön kanssa siitä, miten RKP, vaalituloksesta riippumatta aina onnistuu järjestämän itselleen ministerin paikan. Muistista on häipynyt keskustelun laajempi sisältö, mutta lausahdus, jonka sukulaismies esitti, on jostain syystä jäänyt erittäin selvänä mieleen. Hänen mukaansa me suomenkieliset emme koskaan tule ymmärtämään sitä, mitä etuja ja mahdollisuuksia Suomessa on suomenruotsalaisella taustalla. Jopa pelkkä ruotsinkielinen sukunimi saattaa antaa monenlaista etulyöntiasemaa joissain tilanteissa.
Kuten sanottu, tämä mielipide esitettiin runsaat 30 vuotta sitten, eikä kenenkään tarvitse ihmetellä, miksi se muistui mieleen juuri näinä päivinä. Suomalainen, tähän asti demokratiaksi kutsuttu, järjestelmä pitää sisällään sen, että järjestetyissä vaaleissa kansalaiset voivat esittää kantansa noudatetusta politiikasta ja samalla sanoa mielipiteensä niistä tavoista, joilla tulevaisuudessa haluavat asioita hoidettavan. Vaalituloksen pitäisi siten osoittaa kansan tahto. Puuttumatta tässä vaiheessa sen tarkemmin muihin hallitusneuvotteluissa esiintyviin kysymyksiin, totean vain taas kerran, että Piruparan käsityskyky ei millään riitä ratkaisemaan sitä temppua millä RKP ja samalla tietysti myös SDP ja Keskusta näkevät RKP:n kolmen paikan menetyksessä sellaisen äänestäjien antaman luottamuk-sen, joka edellyttäisi sen osallistumista seuraavaan hallitukseen. Saattaa tietenkin olla, että RKP ei esittänyt mitään vaatimuksia hallitukseen osallistumiselleen, vaan lupasi nöyrästi noudattaa isompiensa toiveita. Kuitenkin hallituspaikkojen muuten jakautuessa Keskustan ja SDP:n kesken tasan, RKP:n yhdelläkin paikalla saattaa olla ratkaiseva merkitys. Vaaleissa Vihreät voittivat saman verran paikkoja kun RKP niitä hävisi ja paikkojen määrässä mitaten Vihreät oli suurempi vaalivoittaja kun SDP. Oppositio lienee kuitenkin paikka, josta vihreitä ajatuksia seuraavat neljä vuotta esitetään.
Johtuipa tempun tekemisen osaaminen sitten suomenruotsalaisuuden synnynnäisistä taidoista hankkia ansaitsemattomia etuja tai RKP:n ikuisesta omien mielipiteiden puutteesta, hallitus pitäisi kuitenkin mahdollisimman pian saada kasaan, muuten Kimmo Sasi ehtii omilla tempuillaan toteuttaa kaikki henkilökohtaiset mieltymyksensä tasavallan talouselämässä.

Posted by Piruparka at 03:10 PM | Comments (0)

huhtikuu 04, 2003

SEKSIKÄSTÄ LUOMUA

Suomen kieli muuttuu. Kielenkäytöstä poistuu sanoja ja sanontoja, uusia tulee tilalle ja entisten merkitys muuttuu. Huomio on kiinnittynyt nimenomaan tuohon jälkimmäiseen eli sanojen merkityksen muuttumiseen.
Sana seksikäs on kuulunut suomalaiseen kielenkäyttöön jo ties kuinka kauan. Yleensä se on mielletty liittyvän tavalla tai toisella henkilön käyttäytymiseen, ulkonäköön, pukeutumiseen ja ensisijai-sesti ja erityisesti johonkin eroottiseen ja sukupuolista mielenkiintoa herättävään asiayhteyteen. Viime aikoina (itse asiassa jo jonkin aikaa) sana seksikäs on alkanut kuitenkin esiintyä vähintäänkin oudoissa yhteyksissä. Kuten ”on seksikästä ostaa kotimaista ” ,”on seksikästä noudattaa nopeusrajoituksia” tai ”on seksikästä käydä äänestämässä”. Ensi kuulemalta tuli mieleen, että jollain on puurot sekaantuneet velleihin. Kun ilmaus kuitenkin yleistyi ja siitä näytti tulevan oikein muotiilmiö, huomasin, että on ”seksikästä” liittää sana seksikäs kaikkeen mikä on myönteistä, kiinnostavaa, trendikästä jne., eikä sillä tarvitse välttämättä olla mitään tekemistä sanan perinteisen merkityksen kanssa.
Toinen, iältään ehkä vähän tuoreempi sana on luomu. Mikäli muistan oikein, sanan alkuperäinen merkitys tarkoitti luonnonmukaista viljelyä ja luonnonmukaisesti tuotettua ruokaa, yleensä viljaa, vihanneksia, juureksia ja lihaa. Muihinkin elintarvikkeisiin sana luomu on vielä melko vaivatonta yhdistää. Sen sijaan aika outoja luomutuotteita ovat sellaiset kuin ”luomumatkailu ”, ”luomurakentaminen” tai vaikkapa ”luomusynnytys”. Tuota viimeistä on todennäköisesti edeltänyt luomuseksi ja siitä lienee seurauksena luomuvauva ???
Kun näitä merkityksensä muuttaneita sanontoja vielä sekoittelee keskenään, voisi sanoa, että on ”seksikästä syödä luomuperunaa ja asua luomurakennetussa talossa”. Piruparka, jolla on joskus vaikeuksia seurata mukana kaikessa muutoksessa, voisi ymmärtää tuon lauseen niin, että on sukupuolisesti kiihottavaa asustaa turvemajassa syömässä paskassa kasvatettuja perunoita.

Posted by Piruparka at 03:07 PM | Comments (0)

huhtikuu 01, 2003

HÄPEÄÄ HELPOTTI RÄIKKÖNEN

Saattaisi olla tutkimisen arvoinen asia, johtuuko suomalaisten häpeäminen toisten suomalaisten törttöilyjen takia huonosta itsetunnosta vai onko kysymyksessä joku suomalaiskansalliseen heimoon kuluva perinnöllinen ongelma. Saattaa tietysti olla niinkin, että eräät julkisuuden suomalaiset eivät ole oikein tajunneet, että ovat toimillaan aiheuttaneet häpeäntunnetta kanssaihmisissä. Näin kuitenkin on käynyt viime aikoina yllättävän usein.
Ensin oli tietenkin Lipponen, joka syksyisellä Yhdysvaltain vierailulla meni lupaamaan, että Suomi osallistuu Irakin jälleenrakentamiseen sen jälkeen kun USA on ensin saanut pommituksillaan homman siihen kuntoon, että jälleenrakentamiseen on aihetta. Ei auta vaikka jälleenrakentamista jälkeen päin ruvettiin nimittämään humanitaariseksi avuksi, tilanne oli verrattavissa siihen että pa-lokunta kehottaa pikkupoikia tulitikkuleikkeihin lupaamalla tulla vahingon sattuessa hoitamaan seuraukset. Hävettää.
Seuraavaksi tuli kuvioon suomalainen maastohiihto. Täytyy myöntää, että aloin uskomaan kaksi vuotta kestäneisiin vakuutteluihin, että Lahden skandaali opetti hiihtelemään ilman lisäaineita, mutta kuinka sitten taas kävi. Joko suomalaiset eivät hallitse lääketieteen hienouksia tai sitten kysymys on suoranaisesta typeryydestä. Oli kumpi vaan, molemmissa tapauksissa hävettää.
Sitten tulivat vaalit ja kuvaan ilmestyi kaikkien katupoikien kuningas, Viikinki. Ymmärrän toki ihmisiä ja äänestäjiä jotka haluavat muutosta suomalaiseen yhteiskuntaan. Olen itsekin pakinoissani usein haikaillut muutoksen perään. On kuitenkin surullista, että yli 16 000 ihmisen valtuuttamana tämä uusi kansanedustaja ei hallitse edes käyttäytymisen perusasioita. Hävettää.
Olisi mielenkiintoista tietää, kuka sanoittaa suomalaisen ulkopoliittisen liturgian vuonna 2003. Sen verran Suomen Irakin sotaa koskevassa lausunnossa oli YYA- sopimuksen aikaista sanamuotoa, että se voisi olla kopio niiltä ajoilta kun naapurimme Neuvostoliitto oli sekoilemassa Afganistanissa. Kun ensin suureen ääneen vaaditaan YK:n valtuutusta sodan aloittamiselle ja kun Bush sitten kylmästi kävelee maailmanjärjestön yli, niin ainoa kommentti on, että pahoittelemme. Hävettää.
Onneksi tuli Räikkönen, Voitti Malesian GP:n. Vähän helpotti häpeäntunne.

Posted by Piruparka at 03:00 PM | Comments (0)