« lokakuu 2003 | Vasta julkaistut | joulukuu 2003 »

marraskuu 21, 2003

ALINOPEUDESTA

Pertti Salovaara näyttää saaneen liikkeelle varsinaisen kansanliikkeen, aloittaessaan keskustelun niin sanotuista alinopeuksista. Vaikka en yksityiskohtaisesti tiedäkään, mitä kaikkea Salovaaran aloite pitää sisällään, hän mielestäni varsin maltillisesti, eräässä televisio-ohjelmassa kertoili näkemyksiään, mikä liikennetoimittajalle tietenkin sopiikin. Samaa malttia ei ole nähtävissä niissä kannanotoissa, joita esiintyy muun muassa internetissä erilaisilla mielipide- ja keskustelusivuilla.
Vaikka Piruparan viimeisimmästä ajotutkinnosta (D-kortti) onkin tullut kuluneeksi jo viitisentoista vuotta, muistelen opetetun, että nopeusrajoitukset kertovat noudatettavasta maksiminopeudesta, mutta muutoin ajonopeus on sovitettava vallitsevien olosuhteiden mukaan eli saatetaan joutua käyttämään rajoitusmerkintöjä ehkä huomattavastikin alhaisempia nopeuksia. Tässä on turha luetella kaikkia niitä lukuisia olosuhteita, joilla saattaa olla vaikutusta ajonopeuteen, mutta kun nyt kuitenkin alinopeuksien ajamisesta näytetään syyllistettävän tiettyjä kansalaisryhmiä (naiset, ikäihmiset, itsekeskeiset, vittumaiset, joustamattomat idiootit jotka "nukkuvat" liikenteessä jne. jne.), kerrottakoon, että ajettavan nopeuden yksi peruslähtökohta on omien ajotaitojen realistinen arviointi. Jos ihmisestä tuntuu, että vallitsevat olosuhteet (vuoden- ja vuorokaudenaika, keliolot, näkyvyys ym.) huomioiden, omat kyvyt eivät riitä ajamaan korkeinta sallittua nopeutta, hänellä on oltava oikeus ajaa myös hitaammin ilman, että häntä sitä rangaistaan. Jos kuljettajalta edellytetään korkeampia ajonopeuksia kuin mihin tämän taidot riittävät, niin se jos mikä aiheuttaa ongelmia ja vaaratilanteita liikenteessä.
Aivan eri asia ovat suoranaiset liikennehäiriköt, joita heitäkin valitettavasti on. Näitä liikennepsykopaatteja uskoisin kuitenkin löytyvän enemmän siitä porukasta, jotka esittävät alinopeuksia ajaville rangaistuksia kuin siitä joille he näitä sanktioita edellyttävät.
Lopuksi kerrottakoon tarina miehestä, joka myöhästyessään jouluaterialta kertoi syyksi tiellä vallinneen ruuhkan. Kun häneltä kysyttiin, miksei hän yrittänyt nopeuttaa matkaansa ohittelemalla, hän vastasi:
- En voinut, kun ajoin letkan ensimmäisenä.

Posted by Piruparka at 08:26 PM | Comments (0)

marraskuu 11, 2003

KONSEPTIT KATEISSA

Taisi olla Paasion poliitikkosuvun poliittinen kantaisä Rafael Paasio joka sanoi, että "meillä sosiaalidemokraattisessa puolueessa seinät ovat leveällä ja katto korkealla". Sillä hän kaiketi tarkoitti, että heidän huomastaan voisi löytyä poliittinen koti sellaisellekin ihmiselle, joka saattoi kyseenalaistaa joitain puolueen linjauksista. Se oli sitä aikaa, jolloin puolueella vielä oli joitain periaatteita, joita linjoiksi saattoi kutsua. Nyt näyttäisi siltä, että tasavallan toiseksi suurimmalla puolueella on konseptit täysin hukassa, ainakin mitä tulee Nato-keskusteluun. Ei ole mitään selkeää ajatusta mistä saattaisi lähteä keskustelemaan. On totta, että kovin innokkaita keskustelunavauksia ei ole lähtenyt muistakaan puolueista ja näyttääkin siltä, että osallistumista Naton keralla globaaleihin sotatoimiin markkinoidaankin suomalaisille aluepuolustuksellisilla argumenteilla. Vähintäänkin outoa on kuitenkin se, että demarit viime aikoina ovat hyvinkin arvovaltaisilta tahoilta antaneet Nato- kysymyksestä toisistaan lähes täysin poikkeavia lausuntoja, ja voidaankin sanoa, että pallo demareilla on pahasi kateissa.
Molemmat emeritus presidentit ovat toisiinsa nähden täysin vastakkaisilla linjoilla. Koivisto on kertonut suhtautuvansa jyrkän kielteisesti Nato-jäsenyyteen. Ahtisaaren kanta sen sijaan on ollut hyvinkin myönteinen, etten sanoisi suorastaan suostutteleva, jopa varsin nopeassa aikataulussa.
Lipponenkin on ilmeisesti pohtinut asiaa kaikilla sielunvoimillaan ja saanut aikaiseksi suoranaisen älyn väläyksen. Hän esittää kannanottonaan kysymyksen: "Mitä vikaa on Natossa ?".
Varsin arvovaltaiselta paikalta eli ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan tuolilta esittelee Liisa Jaakonsaari ihan omia Nato-käsityksiään, jotka arvioijasta riippuen on nähty joko enemmän tai sitten vieläkin enemmän Natolle myönteisiksi. Jaakonsaari väittää ihan vakavissaan kaikelle kansalle, että globaalisti toimiva, sääntöjensä ja nimensäkin mukaan nimenomaan sotilasliitto onkin yhtäkkiä muuttunut Liisan toivomuksesta Etyj:n kaltaiseksi turvallisuuselimeksi. Oikein jäi odottamaan, että missä vaiheessa Liisa kertoo lähettäneensä toivomuslistansa Joulupukille, että Natosta tulisi vielä jonain päivänä ihan oikea rauhanjärjestö.

Posted by Piruparka at 08:21 PM | Comments (0)

KYKYÄ KILPAILLA

Monet uutislähetykset ja muut tiedotusvälineet ovat viime aikoina kohotelleet suomalaisten itsetuntoa kertomalla kilpailukykymme olevan maailmalla ja Euroopassa aivan huippuluokkaa.
Monien arvostettujen, pääsääntöisesti amerikkalaisten, mutta myös muiden tutkimuslaitosten toimesta on osoitettu, että "pieni" Suomi kilpailee erilaisten mittareiden ja laskuperusteiden mukaan kärkisijoilla mitä moninaisimmissa yhteyksissä. Vuonna 2003 on Suomen arvioitu olevan alle 20 miljoonan asukkaan talousalueista kilpailukyvyltään paras. Tulevaisuuden kasvua kuvaavalla kilpailukykymittarilla Suomi arvioidaan oleva toiseksi paras maa Yhdysvaltojen jälkeen. Suomen vahvuudeksi lasketaan myös julkinen hallinto joka on arvioitu maailman parhaaksi. Ja jos vielä oikein halutaan briljeerata, niin kerrottakoon, että Suomi johtaa EU:n asettamissa tavoitteissa muiden muassa sellaisilla aloilla kuten tietoyhteiskuntakehitys, tutkimus ja innovointi, kilpailun vapaus, verkostotalous, tehokkaat rahoitusmarkkinat, yritysten toimintaympäristö, kestävä kehitys jne. jne… Ettei kuitenkaan menisi vallan itsekehumiseksi, on toki syytä mainita, että pohjoismaista myös Ruotsi ja Tanska ovat sijoittuneet varsin korkealle.
Niin pitkälle taakse päin, kun Piruparka muistaa, muiden muassa tuloneuvottelujen yksi päällimmäisistä työnantajapuolen argumentaatioista palkankorotuksista kieltäytymiseen on ollut teollisuuden kilpailukyvyn parantaminen. Todistelu on ollut varsin tehokasta ja siksipä muissakin yhteyksissä samaa perustelua on ansiokkaasti käytetty. Nyt taitaa vuorossa olla vaatimukset yritysveron alentamiseksi vetoamalla jälleen kerran huonon kilpailukyvyn uhkakuviin.
On selvää, että palkat esittävät merkittävää roolia yritysten kilpailukyvyssä. Ja jos teollisuuden ja työnantajien ääntä kuuntelee, niin merkittävyys on suhteettoman suuri ja siitä syystä kilpailukyvyn nimissä uhkana onkin tuotannon siirto halvemman työvoima ja pienemmän verotuksen maihin. Hyväksi havaittu vetoaminen kilpailukykyyn saattaisi yhäkin toimia, ellei edellä mainitut tutkimustulokset antaisi aihetta epäilyyn. Näyttäisikin siltä, että tämän päivän maailmassa kyky kilpailla mitataankin yrityksen kyvyssä maksimoida omistajiensa voitot, ei niinkään tuotteilla tai niiden laadulla ja hinnalla.

Posted by Piruparka at 08:18 PM | Comments (0)

marraskuu 07, 2003

BAROMETRIT

Ellen aivan väärin muista, sanalla barometri tarkoitettiin aikoinaan ilmapuntaria. Nykyisin erilaisilla barometreillä mitataan ilmanpaineen lisäksi lähes kaikkea, mitä vain on mitattavissa. Sanalla tarkoitettaneen jonkinasteista gallup-ennustetta, mutta kuten tiedetään, ennustajan toimenkuva ei yleensäkään ole kovin vakuuttava, joten mieluimmin puhutaan barometreistä, jolloin uskottavuuden oletetaan ainakin jossain määrin paranevan. Ilmanalaan nyt puheena olevat barometrit liittyvät korkeintaan "mielipideilmaston" välityksellä, joita se, mitä ilmeisemmin myös kartoittavat.
Muutaman kerran vuodessa esitellään tiedotusvälineissä niin sanotun Eurobarometrin tuloksia. Hiljattain julkaistiin tieto, että EU:n kansalaisista suomalaiset suhtautuvat kaikkein kielteisimmin Yhdysvaltoihin. Siinä eivät näköjään ole auttaneet sen enempää Martti Ahtisaaren, Paavo Lipposen kuin Max Jakobsoninkaan muistutukset lipomisen ja mielinkielin olemisen tärkeydestä maailman ainoaa suurvaltaa kohtaan, vaan kansa uskoo omiin aistihavaintoihinsa ja muodostaa mielipiteensä niiden perusteella.
Toki heti on huomautettava, että kovin USA-myönteinen ei muukaan Eurooppa ole. 53 prosenttia meistä EU:n 15:n maan kansalaisista pitää Yhdysvaltoja suurimpana uhkana maailmarauhalle. Samalle, tässä tapauksessa jaetulle kakkossijalle mahtuvat yhtä suurella äänimäärällä "pahan akseliin" ja "roistovaltioiksi" luokitellut niin Iran kuin Pohjois-Koreakin. Suurimpana maailmanrauhan uhkaajana eurooppalaiset pitävät kuitenkin Israelia. Tätä mieltä on 59 prosenttia EU:n kansalaisista. Tämä ei välttämättä ole mikään yllätys huolimatta siitä, että juutalaisvaltion toimia käsitellään EU:n tiedotusvälineissä yleensä hyvinkin varovasti, etten sanoisi suorastaan silkkihansikkain. Sen verran traumaa on eurooppalaisille jäänyt toisen maailmansodan tapahtumista. Siitä huolimatta uutiset kertovat, että pelkkä barometrin tuloksen julkaiseminen sai Israelin Brysselin suurlähetystön suorastaan raivoihinsa siitä juutalaisvastaisuudesta, joka Euroopassa heidän mielestään näyttää vallitsevan. Piruparka voi vain mielessään uumoilla sitä hirmumyrskyä, mikä syntyisi, jos Lähi-idän tapahtumien ja aitojen rakentamisen uutisoinnin yhteydessä alettaisiin muistelemaan niitä aitoja joiden sisäpuolelle ennen on ihmisiä eristetty. Sellaisen hirmumyrskyn ennustamiseen eivät mitkään barometrit enää riittäisi.

Posted by Piruparka at 08:15 PM | Comments (0)

marraskuu 04, 2003

HYVÄSSÄ USKOSSA

Meidät suomalaiset on vuosien ja vuosikymmenten saatossa opetettu, etten sanoisi aivopesty, uskomaan sellaiseen kansamme rehtiyteen ja rehellisyyteen, joka kuuluu automaattisesti omaan perimäämme ellei nyt ihan geeneistä lähtien, niin äidinmaidosta saatuna kuitenkin. Muiden muassa kaikki tutkimukset maailman pienimmästä korruptioasteesta vaan pönkittävät tuota suomalaiskansallista lapsenuskoa päättäjien ja virkamiesten nuhteettomuudesta. Toki suomalaista herravihaakin on nähtävissä, mutta yleensä se jää vaatimattoman purnaamisen asteelle ja räikeimmilläänkin se on esiintynyt kansakunnan suuresti ihaileman Antti Rokan vuorosanojen välityksellä, jotka suomalaisissa mielistä ovat muodostuneet suurimmaksi ja kauneimmaksi herravihan ilmentymismuodoksi.
Muiden muassa edellä esitettyjä taustoja vasten täytyy peilata sitä tuohtuneisuuden ja jopa kauhistuksen määrää, joita viime aikojen tapahtumat ovat herättäneet kansalaisten mielissä. Tosin julkisten henkilöiden rattijuopumukset eivät nykyisin enää edes ylitä uutiskynnystä. Mutta kun Jäätteenmäki kärähti valehtelusta, se järkytti, vaikka kansa on aina epäillyt poliitikkojen rehellisyyttä. Hal-meen kesäiset toilailut sen sijaan näyttivät saavan kansalta ymmärrystä, ainakin mikäli lööppeihin on uskomista. Vanha sanonta, mitä enemmän kaivaa, sitä enemmän haisee on osoittanut paikkansa-pitävyytensä Sonera- tunkiota kaivellessa. Yllemerkityllä ei ole harmainta hajuakaan, mitä kaikkia salaiset teletunnistetiedot saattavat paljastaa, kunhan kuuluu oikeaan, "hyvä veli" porukkaan tai on muuten "luotettava turvallisuushenkilö". Se nyt on tullut selväksi, että sieltä löytyvät ainakin entisen ministerin ja sisäministeriön kansliapäällikön akanhakkaamiset ja pääministerin autonkuljettajan rengaskaupat.
Toistaiseksi ehkä suurin isku esivallan nuhteettomuutta kohtaan sattui, kun kansalaisille selvisi, että maastapoistumismääräyksiä on jouduttu toteuttamaan rauhoittavien lääkkeiden voimalla Suo-malaiset ovat lapsenuskossaan ilmeisesti olleet siinä käsityksessä, että kaikki kielteisen turvapaikka- (oleskelu-) päätöksen saaneet poistuvat pyydettäessä kiltisti maasta, johon he ovat tulleet nimen-omaan hyvin voimaan.

Posted by Piruparka at 08:12 PM | Comments (0)