« marraskuu 2003 | Vasta julkaistut | tammikuu 2004 »

joulukuu 30, 2003

TUHLATEN SÄÄSTETTY

Oli jälleen kerran pelkkää harhaa, että kaikki se tavaramäärien hamstraus jota kansalaisten keskuudessa joulun alla harrastettiin, olisi tarkoittanut taukoa ostoksien tekoon tähän pimeimmän keskitalven juhlintaan. Ei sinne päinkään. Liikkeiden oltua "kaupantekokiellossa" pari päivää, niin jopa alkoi sama rumba uudelleen. Eli vielä oli Visassa saldoa vingutettavana ??? Tai sitten ei ! Pakollisiin pyhien jälkeisiin alennusmyynteihin kansa kuitenkin osallistuu valtaisin joukoin, kuten joka vuosi on tehnyt.
Viime vuosina periferia-asumisesta on ollut se etu, että suomalaisten alennusmyyntimaniaa on ollut mahdollista seurata sen verran etäämmältä ja sen verran kokeneempana, ettei kukaan ole päässyt edes vahingossa houkuttelemaan mukaan tuohon halvan tavaran, joskus jopa hulluuden piirteet saavaan metsästykseen. Toista oli joskus nuorena aviomieskandidaattina, kymmeniä vuosia sitten, kun mielistelyn tarpeessa antoi viedä itseään (kuin pässiä narusta) moniin outoihin paikkoihin, jopa alennusmyynteihin.
Ei tuo ale-hullutus kauppakeskuksien liepeillä asuvia kuitenkaan yksin koske. Sen verran tulee mainosta, esitettä ja tiedotetta joka tuutista, että hyvin pysyy selvillä mikä on joulun jälkeinen hintataso. Kun kuvaruudusta vielä näytetään tungokseen asti täysiä kauppaliikkeitä ja niiden jonoja, ei voi kuin hämmästellä. Mikä on se logiikka, jonka mukaan säästäessään alennusmyynneissä puhdasta rahaa, suomalaiset tulevat samalla tuhlanneeksi kymmeniä miljoonia euroja. Väistämättä tulee mieleen takavuosien, Neil Hardwickin kynästä lähtenyt televisiosarja "Tankki täyteen". Ehkä Hardwick ulkopaikkakuntalaisena näki suomalaisen kansaluonteen ja istutti sen Sulo Vilenin hahmoon. Tunnuslause: "Pakko ostaa kun halvalla saa", sopii suomalaiseen alennusmyyntiajatteluun kuin nyrkki silmään. Jostain kumman syystä sarvelliseen pääkoppaani on juuttunut ajatus, että tuollainen sulovilenimäinen ajatuskuvio olisi jotenkin päässyt iskostumaan nimenomaan kansakuntamme kauniimpaan osaan. Näinhän ei tietenkään ole ja tällä lausumalla Piruparka turvaa kehonsa fyysisen koskemattomuuden, ainakin alkuvuodeksi.
Hyvää Uutta Vuotta !

Posted by Piruparka at 08:38 PM | Comments (0)

joulukuu 19, 2003

ITSE KEITETYT LIEMET

Otsikosta saattaisi olettaa, että jatkossa seuraa joulunaikaan sopivaa suunpieksäntää itse keitetyistä jouluruoista. Näin ei kuitenkaan ole, vaan ylle merkitty on tarkoitettu viittauksena erääseen television ajankohtaisohjelmaan, jossa puhuttiin esiin kaivetun Saddam Husseinin tuomitsemisesta ja siitä kuka sen tekee. Vaihtoehtoja on tasan kolme. Ja valittiin näistä mikä hyvänsä, siitä on seurauksena vähintäänkin mahdollisuus, että amerikkalaiset joutuvat hyvinkin kiusallisiin tilanteisiin eli kiehuvat itse keittämässään Irak-liemessä. Tästä syystä Saddamin löytyminen hengettömänä, mutta kuitenkin tunnistettavana olisi ollut amerikkalaisille huomattavasti mieluisampi ratkaisu.
Olen ymmärtänyt, että amerikkalaisilla ei ole halua (olisiko edes oikeutta) lähteä yksin tuomitsemaan entistä diktaattoria. Vaikka tässä ratkaisussa koko oikeudenkäynti olisi siellä esitettyine lausuntoineen täysin amerikkalaisessa valvonnassa, oikeuden jakamisesta saattaisi syntyä puhdasta teatteria. Käsikirjoituksia tällaiseen näytökseen löytyisi pilvin pimein sadoista jenkkien oikeussalisarjoista. Tosin syytetyn osalta lopputulosta jouduttaisiin käsikirjoituksessa muuttamaan.
Mikäli Saddamin pahat teot annettaisiin irakilaisen tuomioistuimen käsiteltäväksi olisi Bushinkin toivoma kuolemantuomio todennäköinen lopputulos. Tässä ratkaisussa amerikkalaiselta kannalta ongelmallisinta on se, että he eivät pääsisi valvomaan Saddamin puheita ja lausuntoja, joilla todennäköisesti mollattaisiin mielihyvin nykyistä miehittäjää. Kukaan ei tiedä mitä salaisuuksia saattaisi putkahtaa päivänvaloon vaikkapa Iranin ja Irakin välisen sodan ajoilta. Silloinhan Yhdysvallat oli Irakin "rakkain" ystävä ja tukija. Ainakin Amerikan kansa saattaisi olla hyvinkin yllättynyt, mitä kaikkea tunkiota kaivellessa tulee esille.
Yhdysvaltain näkökulmasta ehkä kaikkein hankalin vaihtoehto olisi se, että Saddam Hussein tuomittaisiin jossain kansainvälisessä tuomioistuimessa. Myös sieltä saattaisi levitä tietoja Irakin ja Yhdysvaltain aikaisemmasta, hyvinkin läheisestä yhteistyöstä. Sen lisäksi olisi vielä melko varmaa, että Saddam saisi pitää ainoansa eli henkensä.

Posted by Piruparka at 08:36 PM | Comments (0)

joulukuu 16, 2003

JOULUKELJUMIA 2003

Mikä olisikaan jouluisempi aihe kuin joulukinkku. Aikojen kuluessa tähän jouluiseen perinneruokaan on liittynyt monenlaista parranpärinää. Viime vuosilta on jäänyt mieleen ainakin sellaisia kinkkuun kohdistuvia vaatimuksia, että sen on oltava harmaasuolattu, siinä ei saa olla rasvaa, eikä se saa olla tanskalainen. Puuttumatta kenenkään muun kulinaarisiin, kinkkua koskeviin toiveisiin totean omasta puolestani, että näistä kolmesta vaateesta itse allekirjoitan vain ensimmäisen.

En muista kaikkia niitä argumentteja, joilla tanskalaisen kinkun ostajia on syyllistetty, enkä halua tässä yhteydessä ottaa kantaa siihen onko sellaiseen langenneella motiivina ollut sen enempää epäisänmaallisuus kuin aikomus tappaa suomalainen talonpoikakaan, vai onko kysymyksessä ollut ainoastaan niinkin arkisesta ja jopa raadollisesta asiasta kuin kyseisen lihatuotteen hinta.

Oli miten oli, tänä vuonna aistimiin on useammastakin lähteestä tarttunut havaintoja vihertävistä pelottelijoista. Kuluttajille on levitetty kauhukuvia geenimuunnellulla soijalla lihotetusta tanskalaisista sioista. On väitetty tilanteen jatkuneen jo vuosia. Entä sitten ? Ei ainakaan Piruparan tietoon ole tullut ainoatakaan tapausta, jolloin joulukinkun syöjät olisivat sairastuneet muuhun kuin ylensyönnistä aiheutuviin vaivoihin. Eikä siinä sian nauttimalla ravinnolla tai sen alkuperämaalla ole merkitystä.

Niille, jotka suhtautuvat epäillen siihen, mitä joulukinkuiksi päätyvät siat nykyisin syövät, kerron muistelon tuolta 1950 -60 -lukujen taitteesta. Jo silloin ymmärrettiin jätteiden lajittelun päälle. Oli niin sanotut tavalliset roskat ja sianruoiksi kutsutut ihmisten ruoan tähteet. Edellä mainitut kerättiin niille varattuihin "putulaatikoihin" ja jälkimmäisiä varten oli kannelliset tynnyrit. Aika ajoin lähialueen sikalan omistaja kiersi hevosensa kanssa keräämässä nämä tynnyrit "herkkuaterioiksi" kasvateilleen, jotka edelleen päätyivät supisuomalaisina kinkkuina kansalaisten joulupöytään. Voidaan sanoa, että kierrätys oli moitteetonta. Mainittakoon vielä, että varsinkin kesäaikaan nämä sianruokaa sisältävät tynnyrit suorastaan kuhisivat valkoista sentin mittaista elämää. Siitä huolimatta joulukinkku maistui tuolloinkin ja nostalgis-sentimentaalinen makumuisti väittä, että paremmalta kuin kinkut pitkään aikaan.

Onneksi tanskalaiset ovat viime vuosina pitäneet huolen siitä, että moneen suomalaiseen, vähävaraiseksi mainitun kodin joulupöytään on riittänyt edullista joulukinkkua. Tänä vuonnahan hintaeroa, ainakaan vielä ei juurikaan näy.

Posted by Piruparka at 08:35 PM | Comments (0)

joulukuu 12, 2003

HARHAISIA USKOMUKSIA

"Luulo ei ole tiedon väärti" sanotaan jossain vanhassa sananparressa. Eikä ainakaan harhaluulo. Aivan viime vuosiin asti me suomalaiset olemme harhaisesti uskoneet, että sijoittuisimme muun muassa terveydenhuollon panostuksissa aivan maailman kärkimaiden joukkoon. Hieman masentavaa kertoa, mutta uskomus on väärä. Tilastot väittävät, että yli 30 maata pitää terveydenhuoltoa tärkeysjärjestyksessä meitä korkeammalla sijalla. Ohi menevät muun muassa sellaiset maat kuten Zimbabwe, Libanon ja Kenia.
Pitkään on meille yksinkertaisille Väinämöisen jälkeläisille uskoteltu, että täällä pohjoisen auvoisessa lintukodossamme ihmisen olisi hyvä elää pitkä ja turvallinen elämä. Todettakoon nyt kuitenkin tilastojen kertomana, että odotettavissa olevan eliniän pituudessa kotoinen Suomemme sijoittuu siinäkin tuonne 30. sijan tienoille. Monien muiden muassa espanjalaisilla ja hongkongilaisilla on paremmat edellytykset elää meitä vanhemmiksi.
Mitä sitten tulee edellä mainittuun niin sanotun "pitkän elämän" turvallisuuteen, niin kerrottakoon, että huolimatta siitä, että sodassa kuoleminen ei suomalaisille nykyisin kovin yleistä olekaan, niin todennäköisyys kohdata muuten väkivaltainen kuolema Suomessa on kuitenkin erittäin korkea. Tilastot kertovat, että samalla tasolla meidän kanssamme ovat sellaiset maat kuten Kuuba ja Venezuela. Euroopan maista Suomea väkivaltaisempaa kerrotaan olevan muiden muassa Albaniassa ja Unkarissa. Tästä voidaan päätellä, että tilastoihin itsemurhat on merkitty väkivaltaisten kuolemien sarakkeeseen.
Vanhentunut on myös tieto, että me suomalaiset voisimme ylpeillä maailman suurimmalla kännykkätiheydellä. Koska tilanteet muuttuvat, sijoitusta kymmenen parhaan joukossa. voitaneen pitää todennäköisenä. Tietokoneiden yleisyydessä kärki on vieläkin kauempana.
Harhaa on myös väite, että Suomessa olisi ylettömän kallis työvoima. Tilastot kertovat senkin, että teollisuustyöntekijöiden palkat ja niiden sivukulut ovat EU:n keskitasoa ja pitkälle koulutettujen huippuosaajien ansiot ovat Yhdysvaltoihin ja useimpiin Euroopan maihin nähden suorastaan palkkakuopassa.
Vaikka tilaston väitetään totuudessa tulevan vasta valheen ja emävalheen jälkeen, kannattaa joskus vilkaista. Muuten on vaara, että tukehtuu omaan omahyväisyyteensä.

Posted by Piruparka at 08:33 PM | Comments (0)

joulukuu 09, 2003

KORRUPTIOMIETTEITÄ

Monissa selvityksissä ja tutkimuksissa on tullut toteennäytetyksi, että Suomi kuuluu maailman kaikkein vähiten korruptoituneisiin maihin. Hyvä näin. Vaikka - kuten tunnettua - ihan puhtaita jauhoja ei meikäläisissäkään pusseissa ole.
Tässä taannoin iltaa istuttaessa putkahti esiin kysymys, mistä tämä suomalaisvirkamiesten lahjomattomuus johtuu ? Kannatusta ei saanut ajatus, että syynä saattaisi olla virkamieskunnan hyvä palkkaus, joka estäisi tai ainakin rajoittaisi ylimääräisten etuuksien metsästämistä. Vielä vähemmän luottamusta löytyi suomalaiskansalliseen perusrehellisyyteen. Sen verran näyttöä sekä lahjoman tarjoamisesta että sen vastaanottamisesta on vuosien ja vuosikymmenten saatossa kuitenkin esiintynyt.
Hieman enemmän ymmärtämystä löytyi mielipiteelle, että suomalaisen virkamiehistön korruptoituneisuuden vähäisyys saattaisi johtua kaikkein eniten kiinnijäämisen mahdollisuudesta ja sitä auttamattomasti seuraavasta kasvojen menetyksen ja nöyryytyksen pelosta. Monen virkamiehen muistissa uskottiin säilyneen verohallituksen entisen pääjohtajan Mikko Laaksosen kohtalo, joka varsin vaatimattomia kulinaarisia kestityksiä vastaanotettuaan joutui eroamaan virastaan ja joidenkin muistikuvien mukaan elämään häpeän leimaamana vapaaehtoisessa maanpaossa koko lopun elämänsä.
Erinäisiä muitakin mahdollisuuksia pohdittuaan illanistujaisissa päädyttiin loppupäätelmään, että suomalaisten virkamiesten lahjomattomuus juontaa juurensa siltä ajalta, kun autonomisen Suomen virkamies käytännössä toimi keisarin vallan jatkeena ja sen toteuttajana. Kysymys on siis ehdottomasta halusta säilyttää virkansa. Ei suinkaan hyvä palkkauksen, vaan viran tuoman vallantunteen vuoksi. Todettiin, että monien (ehkä useimpien) virkamiesten itsetunto on siinä jamassa, että se vaatii jatkuvaa oman egon korostamista ja mikä olisikaan siihen parempi tai ainakin helpompi ratkaisu kun päästä osoittamaan valtaansa pompottamalla tavallista rahvasta luukuillaan ja tiskeillään.

Posted by Piruparka at 08:31 PM | Comments (0)

joulukuu 05, 2003

KAUPUNKILAISTA

Aihe pakinaan syntyi, kun parinkymmenen vuoden takainen työkaveri Pohjanmaalta soitti. Siinä muun jutustelun lomassa tulin maininneeksi, että Kauhajoestakin sitten viime näkemän on tullut kaupunki, johon entinen kollega totesi:
- Tällä tavoon entiset maalaaset ehkääsevät maaltamuuttua. Ei muuta kun ruvetahan itte kaupun-
kilaasiksi.
Kuten tiedetään, joskus takavuosina (ehkä vieläkin ?) helsinkiläisestä näkövinkkelistä muut suomalaiset näyttivät lähinnä maalaisilta. Paikkakunnan kuntamuodolla, josta nämä "moukat" tulivat ei ollut merkitystä, kaikki laskettiin kuuluvan samaan maajussien populaatioon
Vielä 1950-luvulla, kun Suomi vahvasti eli agraariyhteiskunnan aikaa, kansakoulussa kerrottiin, että valtakunnasta löytyy runsaat 40 kaupunkia (muistaakseni) ja Lahti taisi olla niistä nuorin. Vajaassa 50 vuodessa kaupunkien lukumäärä on 2,5 kertaistunut. Toisin sanoen suomalaisia kaupunkilaisia asuu nykyisin 111 paikkakunnalla. Koska kaikki kunnat nykyisin ovat samanarvoisia ja kaupunkistatuksella lienee käytännössä lähinnä kosmeettinen merkitys, herääkin kysymys, onko kuntamuodon muutoksilla jokin muu peruste ? Joissain tehokkuuslaskelmissa on päästy sellaisiin tuloksiin, että Suomen kuntien hallintokoneisto pystyisi palvelemaan 20 miljoonaa ihmistä. Se tietäisi tulevaisuudessa, että kartalta saattaisi häviäisi jopa 75 prosenttia suomalaisista kunnista. Ehkä kuntien päättäjät uskovat selviytyvänsä häivyttämisprosessissa paremmin kaupunkilasina kuin "maalasina", joita pääkaupungin suunasta on aina mollattu.
Kun kaikkien kuntien lukumäärä vielä nykyisin on 446 niin havaitaan, että kaupunkien määrä eli 111 vastaa melko tarkkaan sitä 25 prosenttia kunnista, joille määrällisesti jäisi olemassaolon oikeutus valtakunnan kartalla, mikäli hallinnollinen tehokkuus otettaisiin täysimääräisenä käyttöön. Tämähän tarkoittaisi, että Suomessa ei ainoastaan autioiteta maaseutua, vaan hävitetään kaikki maalaisetkin kun kaikista kansalaisista tehdään kaupunkilasia.

Posted by Piruparka at 08:30 PM | Comments (0)

joulukuu 02, 2003

ARMOLLISET ARMAHTAJAT

Työttömyydestä ja sen poistamisesta on tässä tasavallassa jauhettu 1990-luvun alusta lähtien eli reilusti yli kymmenen vuotta. Syyksi jauhojen vähäisyyteen on epäilty aika ajoin myllärin ammattitaitoa ja joskus myllynkivien heikkoa tasoa, mutta loppujen lopuksi suurimmaksi syylliseksi on kuitenkin tuomittu jauhettavien jyvien huono laatu eli kelvottomat työnhakijat. Miljardeja on palanut savuna ilmaan, kun työministeriössä on puuhasteltu puuhasteltavaa työttömille työnhakijoille. Puuhastelun tarkoituskaan ei liene ollut työttömän työllistyminen tai tuottavaan työhön osallistuminen, vaan pyrkimyksenä on ollut ainoastaan osoittaa, että mitään mikä liittyy taloudelliseen toimeentuloon ei ole mahdollista saada vastineetta. Periaate on tietenkin oikea, työministeriön nimi vaan on väärä tai vähintäänkin harhaanjohtava.
Ehkäpä työministeriössä on koettu turhautuneisuutta edellä mainittujen puuhastelujen parissa. Mene ja tiedä. Nyt kuitenkin näyttäisi siltä, että siellä on päätetty ottaa itselleen todella iso rooli työttömyyden hävittämiseksi Suomesta. Yllemerkityn tietämys armosta ja armahtamisesta on rajallista. Jotenkin se kuitenkin assosioituu sellaiselle henkimaailman tasolle, jonne Piruparalla ei taida olla asiaa. Maallisimmillaankin sana armahtaminen liittyy tasavallan presidenttiin, jolla on mahdollisuus armahtaa oikeudessa tuomittuja kansalaisia. Puuhastelun sijasta työministeriössä on nyt päätetty ottaa taivaalliset työkalut käyttöön ja ruveta jakamaan armoa pitkäaikaistyöttömille.
Armahduksen eli eläkkeelle pääsyn ehtona on mainittu 1990-luvun alussa alkanut työttömyys. Se ei kuitenkaan taida yksin riittää ja monia muitakin ehtoja tulee täyttää, vaikka tietääkseni elinkautisen tuomion saanut moninkertainen murhamies voi anoa tasavallan presidentiltä armahdusta lusittuaan 12 vuotta tuomiostaan.
On selvää, että kärsittyään koko laman jälkeisen ajan työttömyyden kurimusta, jokaiselle pitkäaikaistyöttömälle olisi helpotus siirtyä eläkkeelle, joka ainakin jossain määrin olisi pitkäaikaista työttömyyttä kunniallisempi olotila. Tuntuu kuitenkin todella ilkeältä, että yhteiskunnan täytyy edelleen nöyryyttää huono-osaisimpia jäseniän, puhumalla työttömien armahtamisesta aivan kuin nämä olisivat suuriakin rikollisia.

Posted by Piruparka at 08:28 PM | Comments (0)