« VILLE JA VALTIAAT | Vasta julkaistut | AATTEEN PULAA »

maaliskuu 12, 2004

ME MAKSAJAT

Muitakin suuria vaikeuksia on odotet Euroopan unioni on alkuperäisestä kuuden valtion yhteenliittymästä vuosien ja vuosikymmenten saatossa laajentunut nykyiseksi 15 maan koalitioksi, johon toukokuun alussa liittyy kerralla kymmenen uutta jäsenmaata. Laajentuminen ei ole ongelmatonta. Ei uusille, mutta ennen kaikkea ei entisille jäsenmaille.
Sen lisäksi, että eriseuraisuutta eri maiden välillä ilmenee suhtautumisessa EU:n perustuslailliseen sopimukseen sekä vakaus- ja kasvusopimukseen, myös kansallismielisyys on alkanut näkyä ainakin isompien maiden käyttäytymisessä ja kannanotoissa. Puuttumatta sen tarkemmin EU:n ikuisuusongelmaan eli maatalouteen totean vain, että ongelmat siellä tulevat jatkumaan ja entisestään pahenemaan.
tavissa. Vajaan kahden kuukauden kuluttua Euroopan unionin muodostaa 25 hyvin erilaista ja taloudelliselta kooltaan kokonaan eri sarjoissa painivaa valtiota. EU:n laajentuessa sen kansalaisten määrä tulee lisääntymään viidenneksen verran, mutta uusien maiden tuoma lisäys EU:n yhteenlaskettuun bruttokasantuotteeseen lienee vain joitain prosentteja.
Euroopan unionissa Suomi on tähänkin asti ollut nettomaksaja eli olemme maksaneet sinne enemmän kuin sieltä on palautunut takaisin. Muistelen jostain lukeneeni, että koko jäsenyytensä aikana tämä erotus olisi ollut miljardin euron luokkaa. Kun nykyisten ja uusien jäsenmaiden välillä voidaan sanoa vallitsevan muiden eroavaisuuksien lisäksi vielä suoranainen elintasokuilu on selvää, että kaikkien tasoerojen kiinnikurominen tulee kestämään kymmeniä vuosia. Tämä tietää sitä, että Suomen kasvavat maksuosuudet tulevat rasittamaan lapsiamme ja heidän jälkeläisiään ainakin parin seuraavan sukupolven ajan.
Kuluneina jäsenvuosina meillä Suomessa on totuttu siihen, että oli hanke tai projekti mikä hyvänsä, siihen on saatava tai ainakin haettava EU-rahaa. Varsinkin maaseudulla, jossa kokemus erilaisista tukitoimista ja avustuksista ei ollut outoa ennen Euroopan unioniakaan, on osattu käyttää näitä EU:n tuomia mahdollisuuksia hyväksi. On kuitenkin täysin selvää, että erilaiset aluetuet ja kehitysrahat ja muutkin avustukset tulevat ellei nyt aivan loppumaan, niin ratkaisevasti kuitenkin vähenemään. Kuinka paljon, se selviää taatusti aikanaan.

Posted by Piruparka at 12.03.04 08:17

Comments

Post a comment