« GLOBALISAATIO | Vasta julkaistut | OHITTAMATON LIIKANEN »

huhtikuu 23, 2004

POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ?

Kysymysmerkki otsikon jäljessä lienee aiheellinen. Takavuosina, eli silloisen YYA- sopimuksen ja kylmän sodan aikoina pohjoismainen yhteistyö oli suomalaisittain katsottuna hyvinkin merkityksellisessä asemassa. Se ilmeisesti johtui siitä, että asianomainen yhteistyö muodosti suomalaisille lähes ainoan länteen suuntautuvan henkireiän silloisessa - ahdistavassakin - tilanteessa, jossa Neuvostoliiton mielipide tuli ottaa huomioon varsinkin kaikissa ulkopolitiikkaan liittyvissä asioissa.
Lähes vuosikymmen Euroopan unionissa on tehnyt suomalaisista niin itseriittoisia (jopa ylemmyydentuntoisia) eurooppalaisia, että pohjoismaisesta yhteistyöstä näyttäisi nykyisin muodostuneen suomalaisille lähes rasite. Suomen liittyminen, ainoana Pohjoismaana, eurooppalaisen rahaliitto EMU: n jäseneksi, näyttäisi muodostaneen jonkinlaisen viimeisen eurooppalaistumisen rajapyykin, joka lopullisesti on vähentänyt tarvetta pohjoismaisen yhteistyön kehittämiseen.
Kun vuosia sodan päättymisen jälkeen Neuvostoliitto antoi Suomelle luvan lähteä mukaan pohjoismaiseen yhteistyöhön, innostus täällä oli suuri. Osoittaaksemme tai jopa ansaitaksemme paikkamme yhteisessä pohjoismaisessa perheessä pyrimme innokkaasti osoittamaan, kuinka hallitsemme ruotsin kielen (jonka ansiosta saatamme ymmärtää myös tanskalaisia ja norjalaisia) ja kuinka kyseinen kieli on kiinteä osa suomalaista elämänmuotoa ja kulttuuria. Ne ajat ovat kuitenkin kaukana takana päin. Enää ei tarvitse nöyristellä eikä tehdä itseään tykö. Todennäköisesti kansakuntamme päättäjät ovat tulleet vakuuttuneiksi, että olemme parempia ja kelvollisempia eurooppalaisia englanniksi kuin ruotsiksi.
Jostain syystä mieleen hiipii ajatus, että olisikohan "pakkoruotsin", vuosikymmeniä kestänyt paapominen suomalaisessa koulujärjestelmässä johtunutkin nimenomaan pohjoismaisen yhteistyön merkityksen korostamisesta eikä niinkään ruotsinkielisen vähemmistön tarpeista. Sillä mainitulla vähemmistöllä tarpeita toki riittää edelleenkin, mutta yhteistyö Pohjoismaiden kesken on kärsimässä inflaatiosta, eikä ruotsinkielen taitaminen niissäkään puitteissa enää ole itsetarkoitus. Toisaalta olen ymmärtänyt, että Euroopan unionin puitteissa kaikki Pohjoismaat käyttävät kommunikoinnissaan englannin kieltä.
Lisäksi olen antanut tietooni saattaa, että Ruotsin kuningaskunnassa, myös kadun miesten kanssa jutellessa, nykyisin englannin kielellä pärjää huomattavasti paremmin kuin Suomessa opitulla kouluruotsilla. Siksipä myös pohjoismainen yhteistyö voitaisiin jatkossa hoitaa varsin hyvin englanniksi. Ehkä se auttaisi nykyistä parempaan yhteistyöhön myös pohjoismaisia demareita, kun kukaan ei saisi kotikenttäetua, ainakaan kielellisesti.

Posted by Piruparka at 23.04.04 08:36

Comments

Post a comment