« KANSALTA KYSYMÄTTÄ | Vasta julkaistut | SELKÄSAUNA »

elokuu 24, 2004

LEIKKIMIELISTÄ

Todettakoon aluksi, että Piruparka kuuluu niiden tuhansien suomalaisten joukkoon, joiden kiinnostus henkilökohtaiseen urheilun harrastaminen aikoinaan tehokkaasti tukahdutettiin liikunnan ja urheilun alalta tutkinnon suorittaneiden ja liikunnanopettajiksi itseään kutsuvien henkilöiden toimesta. Vaikka näissä tukahduttamistoimissa oli kaikki leikkimielisyys kaukana mainittakoon, etteivät ne kuitenkaan tehneet tämän kirjoittajasta urheilun vihaajaa vaikka saattoivatkin myötävaikuttaa siihen, että suhtautuminen suomalaiseen huippu-urheiluun ja sen saavutuksiin, mutta myös takaiskuihin on pysynyt realistisissa, jopa sarkastisissa raameissa.
Urheilusta - myös kilpaurheilusta - ovat viisaat ja asiaan muuten perehtyneet väittäneet, että se on tai ainakin sen tavoitteena tulisi olla leikkimielinen toiminta, josta liika vakavamielisyys ja ryppyotsaisuus olisi pidettävä mahdollisimman kaukana.
Keskeisen sijan ennen olympialaisia tai muita suuria kansainvälisiä kisoja muodostavat mitalitavoitteet, joita edellä mainitut urheiluviisaat leikkimieliselle urheilutoiminnalle ovat asettaneet. Samalla esitetään tilastoja joiden mukaan suomalaiset eivät ole käyneet yksiäkään olympialaisia, ettei tuliaisina olisi ollut vähintään yksi kultamitali. Huumori silmäkulmassa kerrotaan leikkimielisesi suomalaisten kauhunhetkistä Roomassa 1960, kun se yksikin kultamitali oli todella tiukassa.
Ateenassa kisat leikkimielisenä urheilutoimintana olivat edenneet jo puoleen välin tienoille ja leikkimielisesti tavoitteeksi asetettujen kultaisten ja muidenkin mitalien sijaan saavutuksiin saatettiin kirjata pari leikkimielistä finaalipaikkaa. Päävalmentajat, lajivalmentajat, henkilökohtaiset valmentajat, eri asteiset johtajat ja muut asianosaiseksi katsotut pääsivät vastailemaan tiedotusvälineiden leikkimielisiin kysymyksiin. Pelko tai suorastaan kauhu alkoi hiipiä leikkimielisesti suomalaisten mieliin kun mitalintuojiksi kaavailluista urheilijoista yksi toisensa jälkeen petti suomalaisten leikkimieliset mitalihaaveet. Moni ei uskonut enää kultaisiin mitaleihin ja hiljaa leikkisässä mielessään alkoi epäillä muunkin värisiä palkintoja.
Kunnes saapui pelastaja. Jostain Suomussalmen Ryysyrannasta kerrottiin olevan kotoisin haulikkoampuja nimeltään Markus Kemppainen, mies joka pelasti suomalaisten kasvot hankkimalla edes hopeamitalin tilanteessa, jossa koko kansa oli jo vaipumassa murheen mitalittomaan alhoon. Mitään leikkimielistä ei ollut enää siinä, kun Kemppaisen ammunnassa oltiin näkevinään historian siipien havinaa ja sitä verrattiin merkitykseltään Suomussalmen ja Raatteentien tapahtumiin talvisodan aikana. Että on se vaan niin leikkimielistä tämä suomalaisten suhtautuminen urheiluun

Posted by Piruparka at 24.08.04 15:45

Comments

Post a comment