« VAINOHARHAA JA HYSTERIAA | Vasta julkaistut | VOIHAN KARTELLI »

helmikuu 11, 2005

PELIN HENKI

Pelin nimi, kuten arvata saattaa, on presidenttipeli. Peliä yritetään lähes pakonomaisella vimmalla viheltää käyntiin, vaikka pelaajista ei ole tietoakaan. No, yksi ilmoittautunut on. Tätä kirjoitettaessa on juuri selvinnyt, että vihreiden Heidi Hautala on ilmoittanut omaavansa perinteistä suomalaista urheiluhenkeä, jopa sisukkuutta taistelussa tuulimyllyjä vastaan ja olevansa valmis lähtemään jälleen kisaamaan, mikäli valinta osuu kohdalle ja miksei osuisi. Vanhoilla näytöillä on merkitystä, kun tuoreimmat näytöt puuttuvat muilta kokonaan.

Tarja Halosen jahkailu ja ehdokkuusilmoituksen toistuvat lykkäämiset tuntuvat ärsyttävän ainakin mediaa. Siitä huolimatta ei ainakaan Piruparan silmiin ole osunut yhtään Gallup-kyselyä tai mielipidetiedustelua, missä Halonen ei olisi esiintynyt ja ollut kannatusennusteiltaan aina ylivoimainen kaikkiin muihin nähden. Muut varteenotettavat nimet kannatusmittauksissa ovat luonnollisesti olleet Matti Vanhanen ja Sauli Niinistö. Myöskään heiltä ei virallista osanottoilmoitusta ole kuulunut. Kovin suurella innostuksella ei kumpikaan näyttäisi suhtautuvan koko presidenttiehdokkuuteen.

Vanhasella näyttäisi jatkuvan samanlainen uhrautumismentaliteetti, joka alkoi jo silloin kun hän silminnähden vaivautuneena uhrautui pääministeriksi. Nyt vaan näyttäisi vuorossa olevan uhrautuminen presidenttiehdokkaaksi. Kuitenkin pääministerin toimenkuvaan liittyvä valta ja sen käyttömahdollisuudet lienevät Vanhaselle jo selvinneet. Hän näyttäisi jopa viihtyvän varsin hyvin nykyisessä tehtävässään. Siksi pyrkiminen presidentin riisuttujen valtaoikeuksien piiriin saattaa tuntua todelliselta uhraukselta. Alkoiko tuntua jotenkin tutulta? Eihän presidenttiys Lippostakaan aikoinaan kiinnostanut, kun pääministerin hommille ei loppua ollut näköpiirissä. Demareilla kuitenkin oli heittää kehiin toinenkin vaihtoehto Halonen, jonka kannatusluvut vielä muutama kuukausi ennen presidentinvaaleja jäivät kokoomuksen Riitta Uosukaisen, RKP:n Elisabeth Rehnin ja keskustan Esko Ahon varjoon.

Virallista suostumustaan ei ole antanut myöskään Sauli Niinistö. Ymmärtää kuitenkin on annettu, että suoranaisia rukkasiakaan eivät kosiskeluyritykset ole tuottaneet. Jossain on toivottu, että puolivallaton poikamies potisi jonkinasteista huonoa omaatuntoa puolueelleen aiheuttamasta sotkusta edellisten presidentinvaalien aikana ja nyt olisi mahdollisuus sovitukseen. Toivoa toki sopii. Todennäköisempää kuitenkin on, että mikäli Niinistö ehdokkaaksi suostuu, syyt mitä ilmeisimmin ovat jossain muualla kun huonossa omassatunnossa. Omaatuntoa kun patamustalla porvarilla ei eräillä tahoilla uskota edes olevan. Uskokoon ken haluaa.

Posted by Piruparka at 11.02.05 07:36

Comments

Post a comment