« syyskuu 2007 | Vasta julkaistut | marraskuu 2007 »

lokakuu 30, 2007

KOPLAUSTA KEPULAISITTAIN

Osa Matti Vanhasen johtamasta keskustasta ja nimenomaan sen perinteinen, maatalousväestöä edustava osa, tuntuu kokevan kaipausta Kauko Juhantalon sisään ajamaan ja sen kautta - keskustassa ilmeisenä - perintönä kulkevaan koplausharrastukseen. Kuten hyvin muistetaan, keskustan ministerinä Juhantalo pyrki ministerin asemaa hyväksikäyttäen, yhdistämään silloisen Tampellan pelastamiseen tarvittavan valtion rahoitusratkaisun ja omien yhtiöidensä rahoituksen säästöpankkiryhmästä, nimittäen tätä toimintaa koplaamiseksi.

Sana koplaus on läheistä sukua sellaisille ilmaisuille kuten iltalypsy ja lehmänkaupat, joiden molempien toimintojen aktiivisena harrastajana keskustaa on pidetty vuosien ja vuosikymmenien saatossa varsin aikaansaavana. Nyt esillä olevilla koplaustoimilla haluttaisiin sitoa yhteen eli koplata Suomen maksamat, kansalliset 141-tuet ja EU:n uudistussopimuksen eli entiseltä nimeltään, perussopimuksen lopullinen hyväksyminen. Keskustan etelänsuomalaista maatalousväestöä edustavan kannattajajoukon lisäksi, koplaus-suunnitelmiin näyttävät olevan ihastuneita myös pienempien oppositiopuolueiden vallankäyttäjät.

Piruparan - joka asfaltilta sivuun astuessaan nyrjäyttää nilkkansa - on tietankin täysin sopimatonta ottaa kantaa siihen, tarvitaanko Etelä-Suomessa mainittuja, alun perin siirtymäkaudeksi tarkoitettuja tukia. Sanalla siirtymäkausi on kuitenkin merkitystä. Koplausta kannattavat kepulaiset väittävät, että ei Etelä-Suomen ilmasto siirtymäkauden aikana ole miksikään muuttunut, joten tukea tarvitaan edelleen. Tämän kirjoittaja ymmärtää asian kuitenkin niin, että nyt jo 12 vuotta kestänyt siirtymäkausi olisi mahdollistanut sopeutumisen 141-tuen päättymiseen ja tuotannon muuttamisen sellaiseksi, että mainitulla tuella ei olisi niin ratkaisevaa merkitystä. No, nämä ovat tietenkin vain mietteitä, joita tiedotusvälineitä seuraamalla kansalaiselle syntyy.

Kansalaiselle on kuitenkin jäänyt epäselväksi, mikä on se logiikka, millä EU:n uudistussopimusta ja 141-tukea edes voitaisiin koplata. Mikäli olen ymmärtänyt, uudistussopimusta käsitellään hallitusten välisessä konferenssissa ja 141-tuki on komissioin toimivaltaan kuuluva asia. Molemmat ovat tietenkin EU:n toimielimiä, mutta eivät ymmärtääkseni sekaannu toistensa toimialoihin. Tietysti yhdellä luukulla asioiminen on fiksu ja kannatettava tavoite, mutta edes Suomessa ei taida onnistua, että joku ryhmä tai vaikka vähän isompikin joukko ihmisiä alkaisi painostaa VR:ää saadakseen tahtonsa läpi Finnairissa. Tämä kannattaa muistaa, kun koplaus-suunnitelmia alkaa rakennella.

Posted by Piruparka at 04:07 AM | Comments (0)

lokakuu 26, 2007

AIDAT JA AIDAN SEIPÄÄT

Vanhan tarinan mukaan kovin rakentavaa keskustelua ei synny, jos toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäästä. Kuullun ymmärtämisellä lienee myös merkitystä. Omasta julistuksesta ja ehkä omasta äänestäänkin huumaantuminen saattaa sulkea korvat niin, että kuulee vain oman äänensä ja sillä julistetun sanoman.

Toinen vanha tarina kertoo rahan puutetta poteneesta isästä, joka markkinoilla kiertäessään, totesi mukana olleelle pojalleen, että jos olisi rahaa, ostettaisiin tuo komea tamma ja vietäisiin se kotiin. Josta poika innostui ja sanoi, että kun se tamma sitten saisi varsan, minä saisin ratsastaa sillä varsalla. Tästä seurasi, että poika sai ankaran selkäsaunan ja isän vihaisen toteamuksen: ”Ja katkaisisit vielä sen varsan selän”.

Tällaisia ajatuksia tuli mieleen, seuratessani ydinvoiman vastustajien kannanottoja viime maanantaina, kun Ruotsinpyhtään kunnanvaltuusto oli päättämässä suhtautumisestaan yva-selvityksen tekemiseen jota - mahdollinen, mutta ei välttämättä edes todennäköinen - ydinvoimalaitoksen rakentaminen edellyttää.

Toisin sanoen, kun Ruotsinpyhtään valtuusto oli ottamassa kantaa aidanseipäisiin, niin äänekkäin osa paikalla olleesta yleisöstä vastusti aidan pystyttämistä. Eli pelkoja ja kauhukuvia varsan selän katkeamisesta maalattiin, vaikkei varsasta tai edes sen emosta ole kuin korkeintaan utopistisia ajatuksia.

Puuttumatta tässä yhteydessä sen tarkemmin sähköposti- tai vaikkapa lasten kuvakampanjaan, millä ydinvoiman vastustajat yrittivät valtuutettujen kantoihin vaikuttaa, todettakoon, että tuskin on Ruotsinpyhtään kunnanvaltuuston kokouksia kohtaan koskaan aiemmin osoitettu sellaista mielenkiintoa, kun viime maanantaina osoitettiin. Paikalla olleista suurin osa taisi kuitenkin olla ihmisiä, jotka käyttävät äänioikeuttaan joillain muilla paikkakunnilla kuin Ruotsinpyhtäällä.

Pienenä detaljina itse kokouksesta, tulkoon mainituksi se, että kun Ruotsinpyhtään kunnanvaltuusto on päättämässä suhtautumisestaan Ruotsinpyhtäällä tehtävään yva-selvitykseen, kokouksen puheenjohtajalle luovutetaan lista, johon oli kerätty ydinvoiman vastustajien nimiä ympäri Suomea ja osin Ruotsiakin. Jokunen ruotsinpyhtääläinenkin nimi listassa taisi olla, mutta mitenkään silmiinpistävä ei edustus ollut.

Silmään tai ehkä paremminkin korvaan pistävä huomio oli myös Ruotsinpyhtään vihreän valtuustoryhmän kokouksessa käyttämä puheenvuoro. Vihreiden valtuutettu näet ilmoitti kantanaan, että soisi näkevänsä uutta ydinvoimaa rakennetavan Loviisan Hästholmeniin. Mieleen tuli väistämättä ajatus, että vastanneekohan näkemys vihreiden kantaa laajemminkin?

Posted by Piruparka at 09:02 AM | Comments (0)

lokakuu 23, 2007

SILMÄNKÄÄNTÖTEMPPU

Silmänkääntötemppu on varsin lievä ilmaisu sille, kun eurooppalaisten päättäjien toimesta kansalaisia kusetetaan saman sopimuksen erilaisilla nimillä. Tuota eurooppalaista sopimusta on tässä vuosien saatossa kutsuttu milloin Euroopan perustuslaiksi, milloin EU:n peruslailliseksi sopimukseksi tai lievimmilläänkin, pelkäksi perussopimukseksi. Nyt tuo samainen sopimus on jälleen kerran allekirjoitettu ja myös ristitty uudelleen. Tuossa viimeviikkoisessa Lissabonin kastetilaisuudessa sopimuksen tämänkertaiseksi nimeksi vahvistettiin - uudistussopimus (Reform Treaty). Mikä jo nimenäkin osoittaa ilmeistä taisteluväsymystä, niin mielikuvitukseton se on.

Uudistussopimuksesta on karsittu kaikki sellainen, mikä aiheuttaisi assosiaatioita perustuslakiin, jotka ärsyttivät ainakin Britanniaa, Ranskaa ja Hollantia, joista kaksi jälkimmäistä kansanäänestyksessään kaatoivat edellisen, vuonna 2004 allekirjoitetun, sopimuksen. Uudistussopimuksen sisällöstä ainakin 90 prosenttia on samaa kuin edellisessä ja uutta on vain nimi sekä jotkut yliviivaukset, kuten EU:n lippu ja hymni, joita ilmaisuja ei tiettävästi esiinny viime viikolla hyväksytyssä uudistussopimuksessa.

Uudistussopimuksen mukaan, Euroopan unionille valittaneen myös presidentti ja ulkoministeri, joita ei kuitenkaan saa kutsua presidentiksi ja ulkoministeriksi. Ja vaikka Italia ja Puola iltalypsyllään saivat kiristetyksi joitain lisäetuja itselleen, yli 300-sivuinen asiakirja - kuten todettu - on lähes edellisen kopio eli sisällöltään sama sopimus kuin jo kertaalleen hylätty sopimus. Nyt vaan uskotellaan, että viime viikolla allekirjoitettu sopimus on joku muu kontrahti, jota ei enää tarvitsekaan hyväksyttää kansanäänestyksissä, vaan poliitikkojen hyväksymä ratifiointi riittäisi.

No, Suomihan - EU:n mallioppiluutaan korostaakseen - ratifioi (lopullisesti hyväksyi) jo sopimuksen edellisen versioin, vaikka hyvin oli tiedossa, että se ei sellaisenaan koskaan tulisi voimaan. Suurten ja korkealentoisten selitysten mukaan tuon ratifioinnin piti korostaa Suomen edellisen EU-puheenjohtajakauden alkutavalta, mutta jostain syystä koko ratifiointi unohtui ja ehti mukaan vasta puheenjohtajakauden viime metreille. Mikä suurten puheiden jälkeen oli vähintäänkin noloa.

Mikäli lainkaan on luottamista siihen, miten hallitusvalta Suomessa toimii, on todennäköistä, että lähiaikoina tasavallan hallitus marssittaa tuon saman sopimuksen uudella nimellään, jälleen eduskunnan ratifioitavaksi. Mieleen hiipii ajatus, että kannattaisiko mallioppiluuden osoittamista hieman jarrutella ja katsoa, miten muualla Euroopassa tällä kertaa tämän uudistussopimuksen käy. Muuten samaa sopimusta saadaan lopullisesti hyväksyttää eduskunnalla kerta toisensa jälkeen.

Posted by Piruparka at 04:50 AM | Comments (0)

lokakuu 19, 2007

ERÄÄN TYÖVÄENPUOLUEEN LYHYT HISTORIA

Ei se niin helppoa ole - johtaa ”työväenpuoluetta”. Vai mitä mahtaa tuumia Jyrki Katainen, mikäli on huomannut, että työväenpuolueelta edellytetään palkallaan elävien edun ajamista muutenkin, kuin pelkästään vaalipuheissa.

Viime presidentin vaaleissa, kokoomuksen Sauli Niinistön valinta valtakunnan korkeimpaan virkaan ”työväen presidenttinä”, oli lähempänä kuin kokoomuksen ehdokkaalla kertaakaan sitten Paasikiven valinnan, vuonna 1950. Mainittu ”työväen presidentti” -sloganin menestys innosti kokoomusta eduskuntavaalien alla jatkamaan tarinoita ”vastakkainasettelun romuttamisesta” ja puheita kokoomuksesta - uutena ”työväenpuolueena”, jonka piti olla kaikkien työtätekevien edunvalvoja, ilman kauheaa työläiseksi tunnustautumista. Kun selityksiä sotkettiin sopivasti raflaavalla terminologialla tasa-arvotuposta, koulutetuista, pienipalkkaisista naisista ja valtion maksamista kuoppakorotuksista, niin johan veljet vasemmalla oli nujerrettu, eikä ollut kaukana, etteivätkö kuomat keskustassakin olisi jääneet ääntenkeruussa hopealle.

Totuuden nimessä on toki todettava, että myös demareilla oli osuutensa ”uuden työväenpuolueen” syntyyn, eikä heillä ole mitään syytä paukutella henkseleitään omilla, viime hallitusvuosien aikaisilla saavutuksillaan. Heillä nyt kuitenkin sattuu olemaan hieman pidempi ja aiemmilta ajoilta melkoisia meriittejäkin sisältävä työväenpuoluehistoria takanaan. Kokoomus sen sijaan näyttää unohtaneen puolessa vuodessa koko työväenpuolueimagonsa.

Tuon puolen vuoden aikana kokoomuksen vaalilupaukset ovat puheissa muuttuneet hallitusohjelmaksi. Eli kokoomuksen kaikki vaalilupaukset olisivat luettavissa sieltä? Myös kokoomusjohtajalle on selvinnyt vasta kauan vaalien jälkeen, ettei tasavallan hallitus olekaan osapuoli palkkaneuvotteluissa, eikä edes koulutettujen naisten palkankorotuksia päätetä hallituksessa. Kysymys taisi olla säälistä, kun Kataiselle myönnettiin jonkinlaisena ulospääsymahdollisuutena vaalilupauksistaan tiukkaan budjettiraamiin 150 miljoonan euron määräraha kuntasektorin palkkaratkaisuihin. Piruparka uskoo sen kuitenkin koituneen edes jonkinlaiseksi pelastukseksi Jyrki-boylle, koulutettujen pienipalkkaisten naisten hirveiltä kostotoimenpiteiltä.

Kokoomuksen työväenpuolueen lyhyt historia huipentui Kataisen kauhuskenaarioon, hänen havaittuaan, että jos Tehyn jäsenet joukkoirtisanoutumisillaan saisivat läpi vaatimuksensa, niin kohtahan koko työväenluokka on vaatimassa kokoomukselta toimia palkkojensa korottamiseksi.

Posted by Piruparka at 04:14 AM | Comments (0)

lokakuu 16, 2007

ISOJA ASIOITA

Kuten Loviisan Sanomien lukijat erittäin hyvin tietävät, seudulla tehdään lähiaikoina tärkeitä päätöksiä. Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää ratkaisuja joko fuusiojärjestelyiden hyväksymisen puolesta tai kielteisen kannan voittaessa, sellaisten toimien aloittamista, jotka tähtäävät suunnitelmiin, kuntien välisen syvennetyn yhteistyön aloittamiseksi. Kansa ilmaisee kantansa äänestäen ja valtuustot päättävät, joko kansan ääntä kuunnellen tai omaan arvostelukykyynsä luottaen, jotka voivat merkitä samoja asioita - tai sitten ei.

Etteivät asiat menisi liian helpoksi ja yksinkertaiseksi, ruotsinpyhtääläiset ovat saaneet ajallisesti samaan saumaan ratkaistavakseen vielä sen, haluavatko alueellaan käynnistettäväksi, uuden ydinvoimalan ympäristövaikutuksia selvittelevät toimet. Sanomattakin lienee selvää, että lupa YVA-selvitysten aloittamiseen, ei ole lupa ydinvoimalan rakentamiseen, mitä seikkaa tässä yhteydessä täytyy erityisesti korostaa.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksella ja YVA- selvitysten tekemisellä, ei suoranaisesti liene muuta yhteyttä, kuin tuo mainittu ajankohta, koska molemmista kysymyksistä päätöksenteko ajoittuu kuluvaan syksyyn. Mutta juuri tuo ajankohta tekeekin tilanteesta erityisen mielenkiintoisen. Jos Ruotsinpyhtäällä tehdään päätös YVA-selvityksen aloittamisesta ennen, kun on selvillä, minkälainen ratkaisu syntyy Loviisanseudun kuntafuusiosta, YVA-selvitykset mitä todennäköisimmin viedään loppuun, oli kuntafuusion tulevaisuus mikä hyvänsä.

Jos päätös YVA- selvityksestä kuitenkin jostain syystä siirtyy ja käy niin, että kuntafuusio Loviisanseudun kuntien kesken toteutuu, lienee todennäköistä, että ennen vuoden 2009 alkua, ei yksikään fuusioon osallistuva kunta voi tehdä sellaisia ratkaisuja, joilla saattaisi - tulevan yhdistetyn Loviisan kannalta - olla olennaista merkitystä. Ydinvoimalan rakentamisen edellyttämä YVA-selvitys, mitä suurimmalla todennäköisyydellä olisi juuri tuollainen - olennaista merkitystä sisältävä päätös. Eli kuntafuusion toteutuessa, päätös YVA-selvityksestä siirtyisi tehtäväksi vasta laajentuneen Loviisan kaupunginvaltuustossa. Sellaisia päätöksiä on tietenkin vaikea ennakoida, mutta tuskin edes laajentuneessa Loviisassa tultaisiin tekemään päätöstä, jolla edes teoriassa tallattaisiin uudemman kerran Fortumin varpaille. Sen verran edellinen EO.N -seikkailu lienee muistissa. Semminkin nyt, kun myös Fortum on suunnittelemassa uutta ydinvoimalaa Hevossaareen.

Näin ollen, ei taida sittenkään olla ihan sattumaa, että puheet Ruotsinpyhtäälle joskus tulevaisuudessa mahdollisesti rakennettavasta ydinvoimalasta putkahtavat esiin ajankohtaan, kun kunnat ratkaisevat, minkälainen on heidän tulevaisuutensa.

Posted by Piruparka at 03:11 PM | Comments (0)

lokakuu 12, 2007

KOVAT PIIPUSSA

Hoitoalan Tehy latasi kovat piippuun. Joukkoirtisanoutuminen lienee yksi rankimpia ellei peräti rankin työtaistelumuodoista. Sitä ei Suomessa ole käytetty kovin usein, mutta ei se aivan ennen kokematon edunvalvontamuoto ole. Joukkoirtisanoutumista on käytetty aloilla, joilla lakko-oikeutta tavalla tai toisella on voitu rajoittaa. Nyt hoitajien tapauksessa mahdollista lakkoa tai muuta työtaistelua voitaisiin säädellä määrittämällä jotkut työt suojatyövelvoitteeseen kuuluvaksi, jotka työt siis olisivat työtaistelutoimien ulkopuolelle. Joukkoirtisanoutuneisiin suojatyövelvoitetta ei voida soveltaa.

Jos Tehyn työtaistelutoimet ovat sieltä rankimmasta päästä, mitään liirum laarumia eivät ole tavoitteetkaan. 24–26 prosentin palankorotusvaatimukset ovat tasoltaan sitä luokkaa, että onkohan sellaisia tässä maassa ennen esitetty – ainakaan niin sanotun suoritusportaan vaatimuksina? Johtajatasolla tämän suuruiset ja usein huomattavasti suuremmatkin palkkojen ja palkkioiden korotukset ovat – elleivät nyt aivan maan tapa – niin varsin yleisiä kuitenkin. Eikä ole tarvinnut lakkoasetta tai muutakaan työtaisteluarsenaalia käyttää, kun erilaiset korvaukset, palkkiot, optiot ja muut palkanlisät ovat tipahtaneet tilille kuin Manulle illallinen.

Toisaalta nuo Tehyn vaatimusprosentit euroiksi muutettuna vastannevat kutakuinkin sitä 500 euroa, jonka kokoomus antoi toiveikkaina odotuksina ja mielikuvina iskostua hoitohenkilökunnan mieliin ja ratsasti noilla toiveilla viime talven eduskuntavaaleissa huomattavaan vaalivoittoon.

Dokumentoitua todistusaineistoa varsinaisista 500 euron vaalilupauksista ei tiettävästi, ainakaan Ylen arkistoista, ole löytynyt. Lähes kaikkien muiden puolueiden tavoin, kokoomus vastasi myöntävästi, Iltalehden – hoitajien palkkatoiveisiin perustuvaan – kyselyyn, pitäisikö hoitajien palkkoja nostaa 500 eurolla.

Kokoomus oli kuitenkin ainoa puolue, joka mielikuvia maalaten, puhui tasa-arvotuposta ja puheenjohtajansa suulla lupasi rahoittaa valtion varoista koulutettujen naisten palkankorotuksista yleiskorotusten ylimenevän osuuden. Toisin sanoen kokoomus antoi ymmärtää, loi mielikuvia, herätti toiveita ja valoi uskoa, että äänestämällä kokoomusta, toiveet toteutuisivat.

Sen verran raflaava taannoin oli kokoomuksen julistautuminen uudeksi työväenpuolueeksi, että voidaan todeta sen nyt saavan sitä, mitä on tilannut. Tästä työtaistelusta on muodostumassa kokoomuksen jäsentenvälinen. Katainen – kokoomuksen puheenjohtaja ja valtion rahakirstun vartija, Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola (kok), terveydenhuollon vastuuministeri, peruspalveluministeri Paula Risikko (kok) ja kuntatyönantajan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen (kok) ovat avainhenkilöitä.

Posted by Piruparka at 03:18 AM | Comments (0)

lokakuu 09, 2007

POLITIIKKAA ILMAN POLITIIKKAA

Politiikka on vanhan ja jo käytössä kuluneen fraasin mukaan yhteisten asioiden hoitamista. Sitähän se tietenkin kaikessa yksinkertaisuudessaan toki onkin. Hieman uudemmat sananselittäjät ovat täsmentäneet politiikka -sanan merkitystä ja tuloksena näkyy tarkennettu määritelmä, että se tarkoittaa yleisesti kaikkien julkisten yhteisöjen päätöksentekoon vaikuttamista, menettelytapaa taikka linjausta. Kun vielä sekään ei ole riittänyt, sanaa politiikka on ruvettu käyttämään myös muusta kuin valtion, kunnan, puolueen tms. päätöksentekoon liittyvistä asioista. Esimerkkinä tällaisesta voidaan puhua vaikkapa yritysten toimintapolitiikasta.

Kaikista noista hienoista sananselityksistä huolimatta, sana politiikka ymmärretään kansalaisten keskuudessa usein - jopa aiheesta - synonyymiksi sanapreille tyhjän puhuminen tai paskan jauhaminen. Moni kokee politiikasta puhumisen niin vieraana, että sitä voisi verrata feminismin puolustamiseen jätkäporukan saunaillassa.

Aiheellisia kysymyksiä ovatkin: Mihin politiikka on kadonnut politiikanteosta? Entä ihminen, joka esiintyy vain puheissa? Mihin on kadonnut poliittinen arvokeskustelu? Miksi maata johdetaan kuin liikeyritystä? Onko Suomi jo niin valmis, että kahdeksan tunnin työpäivän ja torpparikysymksen kaltaisten kysymysten ratkettua, elämää voi jatkaa suuta pieksäen, menneitä muistellen ja niistä glooriaa itselleen rakentaen.

Joskus on väitetty, että politiikan katoaminen politiikasta alkoi silloin, kun yhteiskunta puoluetukien muodossa alkoi rahoittaa politiikan tekemistä. Nykyisin puolueet saavat yhteiskunnan tukea puoluetuen lisäksi ainakin lehdistötuen muodossa. Niille maksetaan vaaleja varten vaalitukea, eduskuntaryhmät saavat kanslia-avustuksia, kansanedustajat tukea avustajien palkkaamiseen etc., etc. Puolueiden ei tarvitse - ainakaan jäsenmaksutulojen vuoksi - kantaa jäsenistään huolta, kun tukea tulee yhteiskunnan lisäksi vielä muiltakin tahoilta. Pelkästään jo nuokin tuet ylittänevät euromääräisesti jäsenmaksutulot ja voittanevat ilmeisen usein myös silloin, kun puolueiden on priorisoitava, kenen lauluja kulloisessakin tilanteessa on laulettava.

Usein on myös väitetty, että Euroopan unionilla on vaikutuksensa siihen, että politiikka on kadonnut suomalaisesta politiikan tekemisestä. Kun 80 prosenttia eduskunnan pääasiallisesta tehtävästä eli lainsäädäntötyöstä muodostuu siitä, että lakia säätävä elin kumileimasimena vahvistaa EU:n päätökset suomalaiseksi lainsäädännöksi, lienee politiikan sisältö hukassa - kansan ohella - myös politiikan tekijöiltä itseltään. Kansalaiset ovat oikeassa. Politiikka ilman politiikkaa on paskan jauhamista.

Posted by Piruparka at 03:40 AM | Comments (0)

lokakuu 05, 2007

KUKA ARVASI?

Arvasiko kukaan? Osasiko joku mahdollisesti ennustaa? Aivan lähipiiriä lukuun ottamatta, kukaan tuskin varmasti tiesi, mikä on naapurimaan presidentti Vladimir Putinin suunnitelmat, kun presidenttikausi ensi vuonna päättyy. Spekulointeja on käyty ja aika ajoin laskelmia ja pohdintoja on esitetty suomalaisissakin tiedotusvälineissä. Ainoastaan yhdestä asiasta tunnuttiin olevan jokseenkin yksimielisiä. Se oli se, että laakereilleen Putin ei jää lepäilemään, eikä nauttimaan ansaituista eläkepäivistään.

Tarvittiin ainoastaan kolme sanaa ja suuren Venäjän seuraava pääministeri oli niitattu tiukasti jalustalleen. Täysin takeltelematta ja jo Neuvostoliiton ajoilta tutun koreografian mukaan, vuorosanoilla: ”Hyväksyn ehdotuksenne kiitollisena”, Putin julisti ja tapututti tulevaisuutensa tiukasti niin venäläisten, kuin muunkin maailman tietoisuuteen.

Parilla lisävaatimuksella Putin esitti osaavansa olla myös sukkela. Kukaan ei epäile, etteikö jo nyt Venäjän suurin ja Putinin oma, Yhtenäinen Venäjä-puolue voittaisi vaaleja, semminkin kun kansansuosionsa huipulla oleva presidentti lähtee sen kärkinimeksi. Huumorintajun sävyttämä oli myös Putin vaatimus, että hänen tilalleen uudeksi presidentiksi on valittava "kunnollinen, kyvykäs ja nykyaikainen henkilö, jonka kanssa voi toimia yhteistyössä". Kukaan tuskin epäilee sitäkään, etteikö presidentin virkaan valittaisi juuri sellaista henkilöä tai vielä paremmin - juuri se henkilö, jonka Putin siihen haluaa.

Nämä ovat ne argumentit, jotka määräävät marssijärjestyksen naapurin lähitulevaisuudessa. Lohdullista lienee ainakin se, että samansuuntaiset käytännöt tulevat jatkumaan, eli Putinin valitsema linja pysyy - ainakin alkuun, eikä kovin yllättäviä tapahtumia liene aivan heti odotettavissa.

Eläminen vallan keskipisteessä aiheuttanee kuitenkin riippuvuutta huomattavasti suuremmalla intensiteetillä kuin vaikkapa mitkään huumeet. Vallanhimon kaiken aikaa kasvaessa, luopuminen vastaavasti vallan keskiöstä näyttäisi aiheuttavan sellaiset vieroitusoireet, joihin ei muuta lääkettä löydy, kuin jatkaa entistä linjaa tai pyrkiä tyydyttämään vallanhimoaan vielä vaikutusvaltaisemmissa tehtävissä.
Venäjällä ei presidentin virkaa suurempaa vallankäytön mahdollisuutta ole, joten ei liene todennäköistä että Putin tyytyisi vanhaa vähempään. Se, miten pidemmällä tähtäimellä tulee käymään, on tietenkin spekulointia. Väistyykö uusi presidentti Putinin tieltä, kun laki sallii Putinin palata takaisin presidentin tehtävään? Muutetaanko pääministerin ja presidentin valtasuhteita? Kaikki jää nähtäväksi. Sen verran vaan kuviot alkavat muistuttaa kuvioita entisessä Neuvostoliitossa, että sitä ei usko enää pelkäksi déjà vue -ilmiöksi.

Posted by Piruparka at 02:26 AM | Comments (0)

lokakuu 02, 2007

KETUNHÄNTIÄ JA VIPPASKONSTEJA

Olinhan siellä minäkin - yleisötilaisuudessa Ruotsinpyhtään Tesjoella, korvat höröllä kuuntelemassa, kun Fennovoiman edustajat markkinoivat ydinvoimaa tämän maan ja maailmankin tulevaisuuden pelastajana. Lienee tuskin uutinen, että paikallaolijoiden joukossa toisenkinlaisia näkemyksiä ilmeni ja näiden esittäjät mitä ilmeisimmin epäilivät Fennovoiman, edustajien useista vakuutteluista huolimatta, olevan liikkeellä ketunhäntä kainalossa.

Nämä ydinvoiman vastustamiseen, nähtävästi uskonnollisen herätyksen saaneet julistivat - muiden maailmanlopun saarnaajien tavoin - juuri tuon kyseisen ydinvoiman vievän tämän maan ja maailmankin kohti lopullista tuhoaan, eikä sillä tiellä, heidän mielestään, pelastusta ole. Tuota uskoaan todistaessaan he - hieman vippaskonsteiltakin tuoksahtavin keinoin, keräsivät ydinvoiman vastustajien nimilistaa, johon ainakin osa paikallaolijoista kirjoitti nimensä, olettaen sen olevan tilaisuuden osanottajaluettelo.

Oli miten oli. Puheenvuoroja käytettiin sekä puolesta, että vastaan. Paljon puhuttiin Suomen ja Euroopankin energiatarpeesta, epäiltiin Fennovoiman, suuren yksittäisen omistajansa E.ON:n käskystä, rakentavan ydinvoimaa saksalaisten tarpeisiin tai ehkä hyödyn noukkiikin Outokumpu. Uhkailtiin uraanivarojen loppuvan maailmasta ja kerrottiin muiden muassa askolalaisten tästä syystä roikkuvan löysässä hirressä.

Hieman vippaskonstilta maistui sekin, kun kansanedustaja Pentti Tiusanen antoi paikallaolijoiden ymmärtää esiintyvänsä eduskunnan - (Piruparan ymmärryksen mukaan siis koko kansan) - mandaatilla, kertoessaan, ettei eduskunnan hyväksymä energiastrategia sisällä eduskunnan tahtotilaa, uusien ydinvoimaloiden rakentamiseksi. Tottahan se on, että ei se sisällä, mutta sisältää sen, että mitään energiamuotoa (ei edes ydinvoimaa) suljeta pois, kun tulevaisuuden energiavaihtoehtoja tullaan harkitsemaan. Heräsi kysymys: Pettikö muisti kansanedustajalta?

Osa yleisötilaisuuden osanottajista alkoi jo hiljalleen poistua ja ihmekös tuo, kaksi tuntia puhetta ja Ruotsinpyhtää oli puheissa esiintynyt korkeintaan joissain sivulauseissa, kunnes selvisi, että paikalta löytyi ydinvoiman vastustajia ties mistä. Heikohkon kuuluvuuden vuoksi, kaikkien äänessä olleiden kotipaikat eivät selvinneet, mutta ainakin Loviisa, Helsinki, Kotka ja Kirkkonummi olivat edustettuina.

Kovasti olisi kiinnostanut tietää, mitä merkitsisi Ruotsinpyhtäälle ja sen kunnallisveroprosentille vaikkapa vain ydinvoimalan tuottamat yhteisö- ja kiinteistöverot. Vai pitäisikö ruotsinpyhtääläisten olla solidaarisia ja luopua ydinvoimalan tuomista verotuloista Kemijärven, Kristiinankaupungin, Pyhäjoen, Simon tai Vaalan hyväksi - kuten eräs tunnettu puheenvuoron käyttäjä ehdotti - koska ainakin osa niistä on köyhiä pohjoisen kuntia.

Posted by Piruparka at 07:40 AM | Comments (0)